Toimitettujen antibioottireseptien määrä vähentyi Suomessa noin kolmanneksella kymmenen vuoden aikana. Kelan tilastoista selviää, että vuonna 2018 lääkärin määräämiä antibioottireseptejä toimitettiin 29 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Määrällisesti se tarkoittaa lähes miljoonaa reseptiä vähemmän.

Erityisesti lapsille toimitettujen antibioottien määrä laski. 0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on tarkastelujaksolla vähentynyt peräti 60 prosenttia. 5–7-vuotiaille lapsille ja nuorille toimitettujen antibioottikuurien määrä laski 43 prosenttia.

Yli 65-vuotiaille toimitettujen antibioottikuurien määrä on tarkastelujaksolla vähentynyt 17 prosenttia.

Oikea suunta. Reseptien määrä on ollut laskeva kaikissa ikäryhmissä.

ECDC:n (European Centre for Disease Prevention and Control) raportin mukaan vuonna 2017 Suomessa antibiootteja määrättiin päivittäisinä annoksina laskettuna 14,9 tuhatta asukasta kohden. EU:ssa ja EEA-maissa määrä oli keskimäärin 21,8 annosta. Euroopan maiden välillä on paljon vaihtelua, ja Suomi on raportissa maiden joukossa yhdeksäntenä. Vähiten päivittäisiä antibioottiannoksia on Euroopassa määrätty tuhatta asukasta kohden Alankomaissa, Virossa ja Ruotsissa.

Antibiootit tehoavat bakteeri-infektioihin. Viruksiin antibiooteilla ei ole vaikutusta. Monet tavalliset infektiot kuten nuhakuumeet tai keuhkoputkentulehdus ovat virusten aiheuttamia, joten antibioottien määrääminen niihin ei nopeuta sairaudesta parantumista.

Yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen Oulun yliopistosta sanoo, että lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja, jolloin tarve antibioottien määräämisen kriittiseen tarkasteluun on erilainen.

– Virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat lapsilla tavallisia. Alle kouluikäiset potevat 6–8 hengitystietulehdusta vuodessa. Iän myötä virtsatietulehdusten ilmaantuvuus lisääntyy. Myös keuhkokuumeeseen sairastuvuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen jyrkästi. Nämä molemmat ovat bakteerin aiheuttamia. Sen sijaan virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat vanhuksilla harvinaisia, Honakanen sanoo tiedotteessa.

Kelan tilastojen mukaan 0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut vuodesta 2010 alkaen. Honkanen toteaa, että pneumokokkirokotteen ottaminen lasten yleiseen rokotusohjelmaan on tapahtunut samaan aikaan kuin antibioottien määrän vähentyminen.

Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, mikä on vaarantamassa länsimaisen terveydenhuollon perustan. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.

Antibioottiresistenssien ehkäisemisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen käyttö. Kun antibioottien käyttöä halutaan edelleen vähentää, Honkasen mukaan on tärkeä varmistaa, että kaikki lääkärit hoitavat infektiotauteja hoitosuositusten mukaisesti. Myös diagnostiikan tarkentamista tarvitaan, jotta harvemmin määrätty hoito kohdistuu juuri sitä tarvitsevaan.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi ilmaiseksi. Klikkaa tästä.