Perusterveydenhuoltoon tarvitaan 250–300 miljoonaa euroa lisärahoitusta, erikoissairaanhoitoon 350–400 miljoonaa euroa ja sosiaalihuoltoon 300 miljoonaa. Syntyneen hoitovajeen paikkaamiseen tarvittava potti on siis noin miljardi euroa.

Edellä olevat luvut on lainattu sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan haastattelusta.

Koronakevät aiheutti kalliiksi käyvää hoitovajetta, jonka purkaminen on vasta käynnissä. Syksyn pelätään lisäävän sitä entisestään. Vajeen määrä vaihtelee yksiköittäin, mutta yleisesti puhutaan 5–20 prosentin vähentymisestä potilaskäynneissä. Suunterveyden käynnit putosivat jopa 60 prosenttia (IL 20.7.).

Diagnoosien ja hoitojen viivästyminen lisää terveydenhuollon kustannuksia, kun sairaudet pääsevät pahentumaan ja tarvitaan vaativampia hoitoja. Koronan pelossa ei ole uskallettu vastaanotoille. Kontrollikäynnit määrätään syystä, silti niitäkin on peruttu.

Pelkästään potilaita ei kuitenkaan voi syyttää.

Sosiaali- ja terveysministeriö tutki peruutusten taustoja ja selvisi, että kolmasosa potilaista perui keväällä toimenpiteeseen varatun ajan itse. Kaksi kolmasosaa peruutuksista tuli hoidon järjestäjiltä eli sairaanhoitopiireiltä ja kuntayhtymiltä

Hoitovaje olisi kuitenkin paljon suurempi, jollei terveydenhuollossa olisi otettu mittavaa digiloikkaa ja hyödynnetty etävastaanottoja jonojen purussa. Esimerkiksi Kymsote otti käyttöön etävastaanotot terveysasemilla, avokuntoutuksessa, nuorisopsykiatrialla, lasten kuntoutuksessa sekä osassa erikoissairaanhoidon poliklinikoita.

Hoitaja-avusteiset etävastaanotot laajentavat mahdollisuuksia entisestään, kunhan vain laitteistot ovat ajan tasalla.

Hoitovajeen purkaminen voi kestää varovaisestikin arvioiden pari vuotta.

Julkisen puolen ammattilaiset ovat olleet kovilla koko kevään. Koronan pelossa työskentely, puutteet suojavarusteissa, lomien siirtymisen uhka, ennestäänkin vajaat resurssit ja mahdollisen toisen korona-aallon paine eivät ole olleet omiaan tukemaan työssä jaksamista.

Hoitovajeen aiheuttama kuormitus ja purkaminen voi kestää varovaisestikin arvioiden pari vuotta.

Sosiaali- ja terveysministeriö onkin ottanut härkää sarvista ja valmistellut suunnitelman, jolla hoitovajetta voidaan ryhtyä purkamaan yksityisen terveydenhuollon toimijoiden avulla.

STM kannustaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä solmimaan puitesopimuksia ostopalveluista ja maksusitoumuksista yritysten kanssa. Ajoissa ja mikäli osaamista löytyy riittävästi.

Hoitotakuun aikojen pidentämistä väliaikaisesti on väläytetty. Se toisi joustoa sairaaloille mutta pitkittynyttä odotusta potilaille.