Geronomiliitto on huolissaan siitä, että hallituksen kaavailema hoitajamitoituksen nosto jättää kotihoidon sen ulkopuolelle, ja tilanne kotihoidossa hankaloituu ennestään. Tällä hetkellä 0,7 hoitajan minimimitoitus kohdistuu vain ympärivuorokautiseen hoitoon.

–On hyvä asia, että maan hallitus ottaa kantaa vanhusten laitoshoidon hoitajamitoitukseen. Resurssipulaan jo nyt kaatumassa oleva kotihoito jää kuitenkin sen ulkopuolelle, sanoo Suomen Geronomiliiton puheenjohtaja Tiina Toikka tiedotteessa.

Hallitusohjemassa luvataan vahvistaa myös kotihoidon resursseja ja laatua, mutta kirjausta ei ole avattu konkreettisesti. Geronomiliitossa pelätään, että kunnat rahapulassaan toteuttavat konkreettisemmin juuri ympärivuorokautiseen hoitoon vaaditut 0,7 hoitajaa tinkimällä kotihoidosta. Tämä aiheuttaisi kestämättömät olot nyt jo aliresuroidussa kotihoidossa.

–Esitämme ratkaisuksi velvoittavaa linjausta myös kotihoidon mitoituksesta ja kunnille vaadittavat lisärahat valtion budjetista velvoitteiden toteuttamiseen, Toikka sanoo.

Hoitajien määrä ei ole lisääntynyt suhteessa asiakkaisiin, vaikka vanhusten halutaan asuvan kotona pidempään. Työn kuormittavuus kotihoidossa on kasvanut. Geronomiliiton keväällä tekemästä jäsenkyselystä ilmenee selkeästi, että kiire pakottaa jo tinkimään kotihoidon laadusta.

–Tämä aiheuttaa kestämättömän eettisen kuorman, mikä saa ammattilaiset hakeutuman pois kotihoidon tehtävistä ja näin vähenevien käsien kierre on valmis, Toikka sanoo.

Kotona yksin asuvat kokevat usein syvää yksinäisyyttä ja pelkäävät kuinka selviytyvät. Vanhuksella on vaarana myös syrjäytyä, etenkin jos hänen liikkumisensa on rajallista. Kyselyssä nousi esille myös tapauksia, joissa vanhus on joutunut omaistensa kaltoinkohtelemaksi. Liitos jäsenet ovat tuoneet esiin epäkohtia myös vanhusten sosiaalihuollon puolella. Ongelmat ovat samankaltaisia kuin lastensuojelussa. Asiakasmäärät ovat valtavat, yhdellä sosiaaliohjaajalla voi olla satoja asiakkaita.

Geronomiliitto korostaa, että vanhuspalveluita tulee pohtia kokonaisuutena. Laadukkaalla kotihoidolla parannetaan vanhusten elämänlaatua, mikä parhaassa tapauksessa myös lykkää myöhemmäksi laitoshoidon tarvetta.

–Vanhenevan väestön Suomessa olisi nyt hyödynnettävä osaavaan, koulutettuun ja moniammatillisen henkilökunnan merkitystä vanhustyössä.

Edellisen hallituksen käynnistämä kärkihanke on keskittynyt kotona asuviin ikäihmisiin ja hoitopaikkojen määrää on vähennetty. Suuret ikäpolvet vanhenevat ja kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joiden hoidon ja palveluiden tarve on yhä suurempi.

–Kotihoitoon on lisättävä pikaisesti resursseja ennen kuin siellä jo työtä tekevät väsyvät lopullisesti ja lähtevät, Toikka sanoo.