Alzheimerin tautia sairastavien riski kuolla tai joutua uudelleen sairaalahoitoon kiireettömän sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen on samankaltainen kuin tautia sairastamattomilla. Alzheimerin tautia sairastavilla sepelvaltimotaudin hoidossa painottuvat kuitenkin useammin kiireelliset päivystystoimenpiteet, joiden tulokset ovat heillä huonommat, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

Revaskularisaatiohoidon eli sepelvaltimoiden pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen vaikuttavuutta on muistisairailla aiemmin tutkittu vain lyhyen aikavälin tulosten ja akuuttihoidon, mutta ei elektiivisen hoidon näkökulmasta. Nyt julkaistu tutkimus tukee aiempia havaintoja siitä, että Alzheimerin tautia sairastaville tehdään vähemmän sepelvaltimotoimenpiteitä: näiden toimenpiteiden todennäköisyys oli 76 prosenttia pienempi kuin Alzheimerin tautia sairastamattomilla. Elektiivisiä eli kiireettömiä oli heillä vain kolmasosa toimenpiteistä, tautia sairastamattomilla taas lähes puolet.

Alzheimerin tautia sairastavilla oli suurempi riski kuolla toimenpideyksikössä ja 1,42-kertainen riski kuolla kolmen vuoden seurannan aikana verrattuna tautia sairastamattomiin. Elektiivisten toimenpiteiden riskit olivat kuitenkin samanlaiset Alzheimerin tautia sairastavilla ja sairastamattomilla. Sosiodemografiset tekijät, liitännäissairaudet, statiinien käyttö, sairaalajakson pituus ja arvio hoidon tarpeesta kotiutumisen yhteydessä otettiin analyyseissa huomioon. Tulokset olivat samansuuntaiset molempien tutkimuksessa tarkasteltujen sepelvaltimotoimenpiteiden eli sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen että pallolaajennuksen osalta.

– Alzheimerin tautia sairastaville tehtiin siis vähemmän kiireettömiä sepelvaltimotoimenpiteitä, vaikka niiden tulokset olivat yhtä hyvät kuin tautia sairastamattomilla. Tutkimuksen tulokset viittaavatkin siihen, että muistisairailla kynnys ja valintakriteerit elektiiviseen ja akuuttihoitoon ovat erilaiset kuin muilla, todetaan Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus on osa MEDALZ-tutkimusta, jonka aineisto kattaa 70 718 suomalaista kotonaan asuvaa Alzheimer-diagnoosin saanutta henkilöä sekä kaltaistetun verrokkikohortin. Tutkimus rajattiin koskemaan henkilöitä, joille ei ollut aiemmin tehty revaskularisaatiota.

Tutkimus on julkaistu The Journals of Gerontology: Series A -tiedelehdessä ja sitä ovat rahoittaneet Schlumbergerin säätiö ja Suomen Akatemia.

Lue myös: