Terveydenhuoltolain muutokset muokkaavat suomalaista sairaalaverkostoa tavalla, joka on herättänyt arvostelua ja vastustusta.

Eräät pienet sairaalat etsivät mahdollisuutta kiertää lain vaatimukset anestesialeikkausten keskittämisestä, ja alueiden kansanedustajat ovat laatimassa jo aloitetta lakimuutoksesta.

Terveydenhuollon ammattilaisetkin ovat osallistuneet kritiikkiin.

Kun lakiuudistuksen pyrkimyksenä on tuottaa entistä laadukkaampaa ja tasavertaisempaa erikoissairaanhoitoa, jossa hyvät tulokset varmistetaan volyymin ja kokemuksen kertymisen avulla, keskitetään ensi vuonna vaativia leikkauksia edelleen isompien sairaaloiden kesken.

Tämäkään työnjako ei taida ihan kivutta mennä.

Sama muutos on menossa Ruotsissa, jossa halutaan keskittää vaativa kirurgia nykyistä harvempiin yksiköihin. Siellä asia on saanut lääketieteen asiantuntijoiden ja kansalaisten tuen.

Molemmissa maissa lakiuudistukset nojaavat tutkimuspohjaiseen näyttöön siitä, että suuri potilasvolyymi tarjoa paremman mahdollisuuden turvalliseen hoitoon ja hyviin hoitotuloksiin. Volyymiedut koskevat leikkaushoidon lisäksi monien akuuttitilanteiden hoitoa.

Ruotsalainen asiantuntijaraportti ”Träning ger färdighet” totesi vuonna 2015, että sadan vaativimman toimenpidetyypin keskittämisellä voitaisiin säästyä jopa 500 ennenaikaiselta kuolemalta.

Myös professori Mats Brommelsin vuonna 2015 laatima analyysi vahvisti käsitykset siitä, että suuren potilasvolyymin sairaaloissa on todennäköisesti paremmat hoitotulokset kuin pienen volyymin sairaaloissa

Myös yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivat pienemmät yksiköt olivat raportin mukaan laadukkaita, jos ne osallistuivat yhteisiin tutkimus-, koulutus- ja kehittämisaktiviteetteihin. Laadun tekijöiksi arveltiin muun muassa näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä, hoitotulosten seurantaa ja hyvää erikoislääkärien saatavuutta.

En voi välttyä johtopäätökseltä, että laatua turvaavat volyymikriteerit koskevat yhtä lailla julkisia kuin yksityisiä sairaaloita.

Lääkärin etiikka edellyttää huolehtimista potilaan parhaasta. Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta.

Pienten sairaaloiden toimintaprofiili on nyt ajankohtaista päivittää. Niillä on jatkossa rooli lähipalveluina diagnostiikkaa ja pieniä toimenpiteitä, lääkehoitoja ja kuntoutusta tarjoavina yksikköinä. Monien erikoisalojen konsultaatioita voidaan järjestää niissä paikan päällä tai etäpalveluna.

Keskitetyn vaativan hoidon ja hajautetun lähihoidon hyödyt voidaan yhdistää, kun huolehditaan hoitoketjuista, rooleista ja tiedonkulusta.

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja.

.

Kirjoitus on julkaistu 17.11. ilmestyneessä Mediuutisten numerossa 40/2017. Koko lehti on luettavissa Mediuutisten Summa-palvelussa. Siellä on myös näköislehti ja juttuarkisto.

Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.