Odotettavissa olevan eliniän pidennyttyä suhteellisen lyhyessä ajassa huomattavasti, ihmisen hedelmällinen aika ei kuitenkaan ole vastaavasti muuttunut. Ihmisen biologia on pysynyt entisellään, mutta kulttuurisidonnaisesti nuoruutta on ryhdytty pitkittämään ja samalla ajatus lasten hankkimisesta viivästyy.

Tämän seurauksena merkittävä määrä pohjoismaalaisista huomaa jäävänsä lapsettomiksi tai ei saavuta toivottua lapsilukua. Lisääntymiseen liittyvistä häiriöistä ja tahattomasta lapsettomuudesta kärsiminen aiheuttaa huomattavaa surua, joka saattaa koskettaa ihmistä koko jäljellä olevan elämän ajan.

Alentunut hedelmällisyys on yksi kaikkein tavallisimmista kroonisista sairauksista 20-45 -vuotiaiden keskuudessa Pohjoismaissa. Yhä useamman hedelmällisyys on alentunut mm. ikään, elintapoihin ja ympäristöön liittyvien sairauksien seurauksena. Arvioiden mukaan 16 -26 prosenttia lasta toivovista joutuu kärsimään lisääntymiseen liittyvistä ongelmista.

Ongelmaan ei lähitulevaisuudessa ole odotettavissa ainakaan lievennystä. Alentuneen syntyvyyden aiheuttamien tulevaisuuden demografisten haasteiden lisäksi tahattomalla lapsettomuudella on myös vakavia vaikutuksia yksilötason hyvinvointiin. Nykyään joka viidennestä miehestä ei koskaan tule isää ja joka kymmenes nainen jää lapsettomaksi tai saa vähemmän lapsia kuin olisi halunnut.

Ongelma on hyvin samankaltainen kaikissa Pohjoismaissa. Tästä syystä Pohjoismaiset asiantuntijat ovat tukemassa ja perustamassa monikansallista Pohjoismaista "ajatushautomoa" (Nordic Center for Fertility Awareness), jonka tavoitteena on työskennellä tahattoman lapsettomuuden ennalta ehkäisemiseksi. Tämä olisi ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Professori Søren Ziebe, Kööpenhaminan Rigshospitaletin Fertiliteettikeskuksen johtaja, on työskennellyt hedelmättömyyden ennaltaehkäisyn parissa jo vuosien ajan.

– Kyselytutkimukset ovat osoittaneet erittäin huomattavia puutteita omaan biologiaamme ja erityisesti lisääntymiseen liityvien asioiden ymmärryksessä. jopa 80 - 90 prosentilla väestöstä on riittämätön tai täysin puutteellinen käsitys esimerkiksi naisen iän ja hedelmällisyyden yhteydestä. Tästa johtuen ei ymmärretä lasten hankinnan lykkäämisen seurauksia. Nuoret aikuiset tekevät siis tärkeitä henkilökohtaisia päätöksiä riittämättömien tietojen pohjalta.

Monet potilasjärjestöt ja kaikki Pohjoismaiset fertiliteettiyhdistykset tukevat yhteisen monikansallisen ajatushautomon perustamista Pohjoismaihin.

– Suomesta puuttuu käytännössä tämä tärkeä terveys- ja sosiaalipoliittinen keskustelu kokonaan. Tilanne on tosin hyvinkin samanlainen muissakin Pohjoismaissa. Yhteispohjoismaisen "Fertility Awareness" -keskuksen myötä voimme saada uutta tietoa lisääntymistrendeihin liittyen. Tarvitsemme lisää tietoa esimerkiksi siitä miksi nuoret aikuiset lykkäävät lasten hankinnan niin myöhään että se on osalle jo mahdotonta. Miksei edellinen sukupolvi tarjoa riittävää tukea varhaisemmalle perheen perustamiselle? Erittäin tärkeää olisi myös tunnistaa yhteiskunnallisia mekanismeja jotka myötävaikuttavat nykytilanteeseen ja valintoihin, Suomen Fertiliteettiyhdistyksen puheenjohtaja Antti Perheentupa sanoo.

Tanskassa joka kahdestoista lapsi saa alkunsa lapsettomuusklinikassa. Tästä huolimatta lapsettomuushoitoihin liittyy edelleen tabuja, eikä keskustelu lapsen saamiseen liittyvistä ongelmista edelleenkään ole helppoa. Tahaton lapsettomuus on henkisesti raskasta niin yksilölle kuin usein myös parisuhteelle.

Kaikilla Pohjoismaismailla on sama yhteiskunnallinen haaste, naiset synnyttävät vain noin 1.7 lasta kun populaation ylläpitämiseksi tarvitaan 2.1 lasta. Vaikka elinikä onkin huomattavasti pidentynyt, ei hedelmällinen ajanjakso ole pidentynyt. Biologia sanelee, että lasten hankinta on ajoitettava samaan elämänvaiheeseen kuin aiempienkin sukupolvien.

– Tanskassa pyritään nopeuttamaan nuorten kouluttautumista ja vastaavasti motivoimaan vanhempaa sukupolvea jatkamaan työmarkkinoilla. Näiden aloitteiden tavoitteena on pyrkiä tasapainottamaan nyky-yhteiskunnan demografisia haasteita. Ratkaisut, jotka osaltaan mahdollistavat toivotun kokoisen perheen hankkimisen ovat positiivisia ja merkittävässä roolissa ongelmia ratkottaessa. Toivon, että löytyy visionäärisiä politikkoja, jotka ovat innostuneita tukemaan ja osallistumaan avoimeen ja avarakatseiseen debattiin yhteiskuntamme ehkä kaikkein aliarvostetuimman ongelman haasteen ratkaisemiseksi, tanskalainen professori Søren Ziebe toteaa.

Pohjoismaiset fertiliteettiyhdistykset:

Antti Perheentupa

Julius Hreinsson

Hans Ivar Hanevik

Elisabeth Carlsen

Søren Ziebe