Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin keskosten tehohoidon alkuvaiheen hapen yhteyttä myöhäisempiin aivopoikkeavuuksiin. Keuhkojen ja aivojen vauriot ovat tavallisia keskosuuteen liittyviä ongelmia.

Keuhkovaurioiden vuoksi pikkukeskoset tarvitsevat hengitystukihoitoa, ja lisähapen annostelu on yksi käytetyimmistä hoidoista vastasyntyneiden teho-osastolla.

”Sopiva määrä happea on elintärkeää, mutta sekä liian vähäinen että liiallinen määrä happea voivat olla haitallista aivoille. Alkuvaiheiden lisähappea tuleekin annostella tarkasti, jotta pystytään ehkäisemään aivovaurioita ja myöhempiä kehityspoikkeavuuksia”, kertoo tiedotteessa osastonlääkäri Krista Rantakari Vastasyntyneiden teho-osasto Saarelta.

Ennenaikaisten vauvojen elimistö on epäkypsä ja alle 1500 g:n painoisina syntyvät pikkukeskoset ovat merkittävässä riskissä kuolla tai vammautua.

Hoitojen kehittymisen myötä yhä useammat pikkukeskoset kuitenkin selviytyvät raskaasta tehohoidosta.

Jopa raskausviikoilla (22–)23 eli yli 4 kuukautta etuajassa syntyneillä ja alle 500 g:n painoisilla vauvoilla voi olla mahdollisuus selvitä hengissä. Alkuvaiheista aiheutuvat pitkäaikaisseuraamukset ovat nousseet keskeisiksi myöhempään elämään vaikuttaviksi tekijöiksi.

Hoidon tärkeimpänä päämääränä erittäin epäkypsinä syntyneiden pikkukeskosten hoidossa on mahdollisimman hyvä pitkän aikavälin elämänlaatu.

Liiallisella tai liian vähäisellä hapensaannilla monia seurauksia

Vastasyntyneiden teho-osastolla tutkittiin massadatan (Big datan) analysointimenetelmien avulla alle 28 raskausviikolla syntyneiden hengityshoidossa olleiden pikkukeskosten kolmen ensimmäisen elinpäivän happiarvojen ja happihoidon yhteyttä myöhemmin havaittuihin aivovaurioihin.

Tulosten perusteella pikkukeskosten aivojen tietyt rakenteet ovat alttiita varhaiselle hapenpuutteelle ja toiset aivorakenteet hapen ylimäärälle. Alkupäivien matalat happiarvot liittyvät aivojen valkean aineen rakennevaurioihin. Korkeat happiarvot ovat puolestaan yhteydessä aivokuoren poikkeavuuksiin.

”Kahden vuoden kehitysseurannassa varhaiselle hapenpuutteelle ja hapen ylimäärälle altistuneiden pikkukeskosten neurologinen kehitys oli heikompaa kuin niiden keskosten, joilla ei ole ollut näitä happeuttumispoikkeavuuksia”, kertoo Rantakari tiedotteessa.

”Meidän tulee olla erityisen tarkkoja hapen annostelussa. Hapen ylimäärä lisää myös ennenaikaisten lasten vaikean verkkokalvosairauden ja näkövamman riskiä, kun taas hapen puute lisää kuolleisuutta”, sanoo osastonylilääkäri Marjo Metsäranta tiedotteessa.

Naistenklinikka valaistaan HUSin ja Kummien yhteistyönä kansainvälisenä keskoslasten päivänä 17.11.

Maailmassa joka kymmenes ja Suomessa joka kahdeskymmenes vauva syntyy keskosena. Keskosella tarkoitetaan ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta. Normaali raskaus kestää 40 viikkoa. Erittäin enneaikaisia keskosia ovat ennen raskausviikkoa 28 syntyneet vauvat.