Vain kymmenen prosenttia äidin raskauden aikaisen alkoholinkäytön takia fetaalialkoholioireyhtymän (FAS) saaneista lapsista saa diagnoosin.

Kaikkiaan Suomessa syntyy vuosittain arviolta 600 lasta, joille äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö on aiheuttanut jonkin asteisen vaurion eli FASD:n. Noin 10–20 prosentilla heistä on FAS, vakavin alkoholin aiheuttamista vaurioista.

Kelan terveystutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori Ilona Autti-Rämö pitää alidiagnosointia isona ongelmana. Autti-Rämö on tehnyt prospektiivista seurantatutkimusta FASD-lapsista.

– Meillä ei ole kansallista koulutusta oireyhtymän kokonaisvaltaiseen diagnosointiin, kuten esimerkiksi Kanadassa, jossa on FASD-diagnostiikkaklinikoita. Suomeen tarvittaisiin osaamiskeskuksia, joihin potilas voitaisiin tarvittaessa lähettää, Autti-Rämö sanoo.

Tunnistaminen on vaikeaa

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden tunnistaminen on erittäin haastavaa. Kaikilla alkoholille altistuneista lapsista ei ilmene kaikkia oireyhtymän tunnusmerkkejä.

– Valtaosalla on ainoastaan keskushermoston häiriöitä tai oppimisongelmia. He eivät saa diagnoosinumeroa, joka kertoisi, että häiriö on alkoholin aiheuttama, vaan pelkästään oppimis- tai tarkkaavaisuushäiriödiagnoosin.

FASD-lasten kehitys, hoidettavuus ja kuntoutettavuus on kuitenkin hyvin erilainen kuin perinteisistä oppimishäiriöstä kärsivien. Oireyhtymään voi kuulua huomattavia itsenäistymisen vaikeuksia.

Autti-Rämön mukaan diagnosoimaton FASD rasittaa aikuisiällä jopa enemmän sosiaali- kuin terveydenhuoltoa.

– Pitkäaikaisseuranta on osoittanut, että itsenäisen elämän taidot, pitkäjänteisyys ja syy-seuraussuhteen ymmärrys on heikompaa. Se voi johtaa syrjäytymiseen, mielenterveysongelmiin ja rikollisuuteen.