FM Anna Laitakarin ensi viikon perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettava väitöskirja on alkoholin ja sokerin suurkuluttajan märkä uni.

Biokemian ja molekyylilääketieteen alaan kuuluva väitöstutkimus osoitti, että hiiret, joilla HIF-P4H-2 toiminta on estetty, olivat suojassa alkoholiperäisen ja ei-alkoholiperäisen maksasairauden aiheuttamilta rasvamaksalta, maksavauriolta ja rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriintymiseltä sekä ei-alkoholiperäisen maksasairauden aiheuttamalta lihavuudelta.

Alkoholimaksasairaudessa havaittiin, että näiden hiirten kyky poistaa alkoholin palamisessa syntyviä happiradikaaleja oli parantunut. Ei-alkoholiperäisessä maksasairaudessa hiirten hedelmäsokerin otto kudoksiin oli alentunut, ja ne pystyivät tuottamaan enemmän lämpöä valkoisen rasvakudoksen ruskettumisella, mikä suojasi painonnousulta.

Tutkimus on kiinnostava uutinen läntisessä maailmassa, jossa rasvamaksasairaudet yleistyvät paraikaa räjähdysmäisesti, eikä niille ole onnistuttu kehittämään tehokkaita parannuskeinoja.

Rasvamaksasairauksien tarkat molekyylitason mekanismit eivät ole vielä selvillä, mutta aiheuttaja on usein paljon rasvaa ja sokereita sisältävä ruokavalio, joka johtaa rasvamaksan ohella aineenvaihdunnan häiriöihin.

Laitakarin tutkimuksen pääosassa oleva HIF-P4Ht eli HIF prolyyli-4-hydroksylaasit ovat solujen happisensoreita, jotka säätelevät hypoksiassa eli vähentyneessä hapensaannissa indusoituvaa tekijää (HIF). HIF puolestaan säätelee satojen kohdegeeniensä kautta esimerkiksi energia-aineenvaihduntaa, verisuonten uudismuodostusta ja solujen jakaantumista.

Hyvillä uutisilla on yleensä myös huonot puolensa, kuten turvallisuusriskinsä. Laitakarin väitöstutkimuksessa osoitettiin ainakin muutama huoli turhaksi. HIF-P4H-2 puutos ei muuttanut hiirten elinikää tai johtanut syöpäkasvainten kehittymiseen, johon hypoksia on aiemmin yhdistetty.

Tutkimustiedotteen mukaan Laitakarin tutkimukset osoittavat, että pitkäaikainen HIF-P4H-2:n toiminnan esto on turvallista.

HIF-P4H-2 puutteiset hiiret elivät terveempinä vanhuuteen saakka, ja niillä oli vähemmän tulehdusta ja maksasyöpää.

Maailman ensimmäinen HIF-P4H -estäjä sai myyntiluvan munuaisperäisen anemian hoitoon viime vuoden lopulla. Useita saman ryhmän lääkkeitä on tällä hetkellä loppuvaiheen potilaskokeissa.

Näiden tutkimustulosten perusteella ne voisivat soveltua myös rasvamaksasairauksien hoitoon.

Lue myös:

Kestävyyskunto voi ehkäistä rasvamaksaa – myös ylipainoisilla (Mediuutiset 16.1.2018)

Rasvamaksa on yli miljoonan suomalaisen vaiva – hiirikokeista lupaavia tuloksia sen hoidosta suolistobakteerin avulla (Mediuutiset 6.4.2017)

Maksan autoimmuunisairaudet: Hus tuotti uutta tietoa harvinaisista taudeista (Mediuutiset 13.10.2017)