Akillesjänteen repeämä on yleisin ilman ihoviiltoa syntyvä jännevamma ja sen ilmaantuvuus on toistaiseksi tuntemattomista syistä ollut viimeisten vuosikymmenien aikana nousussa.

Akillesjänne, joka yhdistää säären takaosan lihaksia kantaluuhun, voi revetä napsahtaen voimakkaan ponnistuksen yhteydessä. Usein tämä tapahtuu liikuntasuorituksen yhteydessä. Jänteen repeämistä voi edeltää paikallinen turvotus ja kipuoireisto, toisaalta joskus jänne repeää täysin yllättäen ilman ennakko-oireita.

Lääketieteen lisensiaatti Timo Nyyssönen väittelee 30. lokakuuta akillesjänteen repeämiseen vaikuttavista tekijöistä ja vamman hoidosta Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa klo 12 alkaen.

Uuden havainnon merkitys vaatii kuitenkin vielä lisäselvityksiä.

Miksi akillesjänteet repeävät? Nyyssönen tuo tähän kysymykseen uuden havainnon, joka liittyy lääkkeisiin.

Ennestään tiedetään, että eräiden antibioottien käyttöön liittyy kohonnut akillesjännerepeämäriski. Euroopan lääkevirasto onkin sivuvaikutusten vuoksi ohjeistanut rajoittamaan fluorokinoloni-ryhmän antibioottien käyttöä.

Nyyssösen väitöstutkimuksessa todettiin lisäksi aiemmin tuntematon yhteys ACE-II-reseptoriantagonistien ja akillesjännerepeämän välillä.

Tämä verenpainetaudin hoidossa yleisesti käytettävä lääkeaineryhmä vaikuttaa elimistössä saman reseptorijärjestelmän kautta, jota myös koronavirus käyttää sitoutuessaan ihmissoluun. Uuden havainnon merkitys vaatii kuitenkin vielä lisäselvityksiä.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös leikkaushoidon tuloksia ja vertailtiin kahta eri leikkausmenetelmää sekä selvitettiin vamman ilmaantuvuutta Suomessa 13 vuoden ajanjakson aikana.

Akillesjänteen repeäminen vaikeuttaa liikkumista heikentämällä nilkan ojennusvoimaa. Jännevamma voidaan hoitaa leikkauksella tai erikoisvalmisteisella nilkkatuella.

Leikkaushoitoon liittyy riski vaikeahoitoisiin haavakomplikaatioihin, toisaalta leikkauksella nilkan ojennusvoima korjaantuu ilmeisesti hiukan lastahoitoa paremmin. Viime vuosina leikkauksella hoidettavien potilaiden osuus on Suomessa vähentynyt.

Väitöstutkimuksessa tuoreissa akillesjännevammoissa yksinkertainen leikkaustekniikka osoittautui käyttökelpoiseksi teknisesti vaativampaan jännekielekekorjaukseen verrattuna.

Tutkimuksen potilaiden keski-ikä nousi tutkimusjakson aikana, ja 79 prosenttia heistä oli miehiä.