Laite on kuin laastari. Se poistaa oireet, mutta ei varsinaista ongelmaa.

Näin kuvaa keuhkosairauksien erikoislääkäri Miia Aro uniapnean hoitoon käytettävää CPAP-laitetta uusimmassa lehdessämme.

Obstruktiivisessa uniapneassa hengitystiet painuvat syvän unen aikana kokonaan tai osittain tukkoon. Silloin kun syynä on ylipaino, tehokas hoitokeino olisi potilaan tekemä elämäntapamuutos.

Ihmiset luultavasti tietävät, kuinka pitäisi syödä, liikkua ja nukkua. Silti THL:n FinnTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan Suomessa on 2,5 miljoonaa ylipainoista aikuista. Joka neljäs aikuinen on lihava. Vain joka kymmenes mies ja joka viides nainen syö hedelmiä ja kasviksia suositusten mukaan. Vajaa kolmannes ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa.

Tieto ei siis suoraan johda toimintaan. Siksi kehotus noudattaa terveellisiä elintapoja tuskin auttaisi uniapneapotilaita.

Ihmiset luultavasti tietävät, kuinka pitäisi syödä, liikkua ja nukkua.

Aiemmin haastattelemani psykologi Anu Tevanlinna on perehtynyt elämäntapamuutoksiin. Hänen mukaansa osalla ihmisistä syy sille, ettei tieto näy toiminnassa, löytyy mielen esteistä: esimerkiksi ajatusansoista, virheellisistä uskomuksista ja tunne-esteistä.

Pitäisi siis päästä juurisyiden äärelle ja työstää niitä. Sen jälkeen tulisi löytää motivaatio elämäntapojen muuttamiseen. Se voi kummuta esimerkiksi potilaan arvoista: perhekeskeisellä vaikka halusta jaksaa touhuta lasten kanssa.

Ainakin 300 000 suomalaista sairastaa obstruktiivista uniapneaa. Suurin osa heistä on keski-ikäisiä. Vaikeista oireista kärsivillä CPAP-laitehoito jää pysyväksi hoidoksi, jos perimmäistä syytä, ylipainoa, ei hoideta. Uniapnean kustannukset yhteiskunnalle kasvavat, kun potilaiden määrä kasvaa.

Miia Aron mukaan moni uniapneapotilas tarvitsisi moniammatillisempaa apua, esimerkiksi juuri psykologin tukea elämäntapamuutokseen.