Aivovammojen luokittelusta putosi kaksi porrasta

Aivovammojen akuuttivaiheen vaikeusasteen luokitteluun suositellaan käytettäväksi kolmiportaista luokittelua.

Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan aivovamman vaikeusaste arvioidaan joko lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Vanhassa vuodelta 2008 peräisin olleessa suosituksessa vaikeusasteluokittelu oli viisiportainen.

– Tiputimme luokittelusta kummastakin päästä yhdet portaat pois eli kaikkein lievimmän ja vaikeimman vaikeusasteen. Nyt luokittelu on suomalaisessakin suosituksessa sen mukainen, mitä kansainvälisesti yleisesti käytetään esimerkiksi tiedekirjallisuudessa, suositustyöryhmän toinen puheenjohtaja, dosentti ja neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri Teemu Luoto Taysista sanoo.

Kolmiportaisuuden lisäksi uusittu suositus toi käytännön diagnostiikkaan muutoksen lievän aivovamman arviointiin.

– Lievän aivovamman luokittelu- kriteereitä on kansainvälisesti olemassa lukuisia. Niissä on nyanssieroja, mutta kaikki ovat kuitenkin pääperiaatteiltaan samanlaisia. Maailman terveysjärjestö WHO:n luokittelu on laajimmin käytetty tiedekirjallisuudessa. Otimme sen kantavaksi ohjeistukseksi suositukseen.

Aiemman Käypä hoito -suosituksen mukaan lievässä aivovammassa ei saanut olla minkäänlaisia traumalöydöksiä pään tietokonetomografiassa tai magneettikuvauksissa, mutta uudessa vähäiset kuvantamislöydökset sallitaan.

– Muiden aivovamman vakavuutta luokittelevien kriteerien, kuten tajuttomuuden ja posttraumaattisen amnesian keston sekä Glasgow'n kooma-asteikon pisteiden on pysyttävä lievän rajoissa, Luoto täsmentää.

Uudessa suosituksessa on haluttu korostaa nimenomaan akuuttivaiheen huolellista diagnosointia.

Luoto sanoo, että aivovammojen tapahtuma- ja tutkimustietojen kirjauksessa on Suomessa parantamisen varaa. Käytännöt ovat olleet kirjavia, joten ne halutaan yhtenäisemmiksi.

– Alkuvaiheen löydökset tulee tutkia ja kirjata mahdollisimman tarkasti, jotta saadaan oikea käsitys vamman vakavuudesta ja sen merkityksestä potilaan tulevaan. Jos näin ei tehdä, diagnoosi ja sitä myöten kuntoutus- ja seurantapolut voivat viivästyä ja toipuminen pitkittyä.

Luoto muistuttaa, että valtaosa aivovammoista on lieviä.

– Tekemällä asianmukaisesti diagnoosin ja antamalla riittävästi tietoa lievän aivovamman saaneille pystymme tukemaan nopeampaa toipumista ja paluuta arkielämään.

Monen päivystävän lääkärin näkökulmasta yksi keskeinen muutos uudessa suosituksessa on pään tietokonetomografiakuvauksen aiheiden päivittyminen. Ajatuksena on jatkossa tehdä kuvantamispäätökset kohdennetummin hyödyntäen suositukseen sisällytettyä interaktiivista vuokaaviota.

Keskivaikeiden ja vaikeiden aivovammojen hoitoperiaatteisiin Käypä hoito -suositus ei tuonut valtavia muutoksia. Esimerkiksi ensi-, teho- ja leikkaushoitoon liittyviin kohtiin tehtiin pääasiassa tarkennuksia ja päivityksiä, koska näyttö niiden takana on lisääntynyt.

Sen sijaan suositus ottaa aiempaa ytimekkäämmin esille aivovammojen ennaltaehkäisyn merkityksen.

Nykyisin kaatuminen on yleisin syy aivovammaan. Luoto sanookin, että ehkäisytoimia pitäisi kohdistaa etenkin ikääntyneiden kaatumisriskin pienentämiseen. Myös alkoholin käytön vähentämiseen olisi pyrittävä, koska miltei puolet aivovamman saaneista on vamman saantihetkellä päihtyneitä.

Suoraviivainen hoito saa kiitosta

Oysin ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen pitää uutta aivovammojen Käypä hoito -suositusta selkeänä parannuksena edeltäjäänsä verrattuna.

– Uusimmassa päivityksessä pyritään siihen, että hoito eri vaikeusasteen vammautumisissa selkiytyy. Potilaan pääsy mahdollisimman nopeasti jatkohoitoon on keskeinen tavoite. Myös keskivaikeiden ja lievien vammojen merkitys tulee hyvin esille, Martikainen sanoo.

Samoin on positiivista, että suositus korostaa ensihoitotilanteen merkitystä.

– Peruselintoimintojen turvaaminen ensihoitotilanteessa on hyvin tärkeää, jotta potilas pääsee jatkohoitoon riittävän hyvässä kunnossa ja mahdollinen sekundaarivammautuminen voitaisiin estää.

Martikainen sanoo, että on vielä vaikea arvioida, missä määrin suositus muuttaa käytännössä lääkärin työtä.

– Itse ensihoitolääkärinä katson tätä asiaa vakavien aivovammojen kannalta, enkä usko suosituksen muuttavan akuuttivaiheen käytäntöjä niiden kohdalla kovinkaan paljoa.

Suositus ohjaa hyvin ensiarvion teossa

Aivovammojen Käypä hoito -suositus alleviivaa nyt selkeästi ensimmäisen arvion merkitystä potilaan jatkon kannalta, arvioi Hyks Akuutin toimialajohtaja, akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén.

– Ensiarvion tärkeyttä ei ehkä aina olla ymmärretty. Ensiarvio pitäisi kuitenkin tehdä perusteellisesti ja suositus antaa nyt työkalut siihen, Castrén toteaa.

Käytännöt aivovammojen akuuttivaiheen diagnostiikassa ovat saattaneet tähän saakka olla kirjavia. Uusi suositus tarjoaa standardoidun menetelmän aivovammapotilaan esitietojen selvittämiseen ja kliinisen tutkimuksen tekemiseen. Sen avulla voidaan myös yhtenäistää diagnostisten löydösten kirjaamiskäytännöt.

Castrén kantaa kuitenkin huolta siitä, että uudet työkalut myös juurtuvat käyttöön.

– Toivottavasti suositus antaa pontta sille, että lääkäreitä koulutettaisiin enemmän käyttämään työkaluja samalla tavalla.