"Minusta tulee isona presidentti tai professori, paukautti viisivuotias Mikael Knip, kun naapurin rouva kysyi hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Reippaat 50 vuotta myöhemmin lastentautiopin professori ja palkittu diabetestutkija toivoo vuorokauteen lisää tunteja, jotta saisi aikaa tutkimustyölle.

- Mitä enemmän tutkimustyötä tekee, sitä enemmän janoaa eteenpäin. Paras palkinto on tuottaa sellaisia tuloksia, joista on hyötyä potilaille ja heidän perheilleen.

Kun tutkimustyölle jää liian vähän aikaa normaalina työaikana, aika täytyy ottaa illasta. Tyypillistä tutkijoille, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

- Riippuu siitä, keneltä kysyy. Vaimon mielestä olen aina töissä, hän naurahtaa.

Päivät venyvät helposti aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Lomaa Knip malttaa pitää pari viikkoa kesässä. Kesäasunnon kunnossapito ja arkiaskareet pitävät miehen poissa työhuoneestaan.

Rahoitusrumba piinaa

Knip pahoittelee suomalaisten tutkimushankkeiden rahoituksen lyhytjännitteisyyttä. Tutkijat saavat määrärahoja vuodeksi, korkeintaan kolmeksi kerrallaan.

- Merkittävä osa tutkimustyöstä on hakemusten laatimista. Se on luovien resurssien väärinkäyttöä ja vie aikaa itse tutkimustyöltä. Kun esimerkiksi kansainvälinen TRIGR-tutkimus kestää vuodesta 2002 vuoteen 2016, on välissä turhan monta rahojenkeruuoperaatiota.

Toinen tutkimustyössä vastaan tuleva realiteetti on kova kilpailu. Suomessa kliinisen tutkimuksen tilanne on seesteinen.

- Suomalaisen tutkimustyön yksi vahvuus on, että sarkaa on kynnetty yhteistyössä ja laajalla rintamalla kaikkien lapsi­diabeetikkoja hoitavien yksiköiden kanssa. Vahvuus on myös, että mukana ovat olleet perustutkimusta tekevät tutkijat.

Knip on tehnyt pitkään yhteistyötä tamperelaisen virologiryhmän ja professori Heikki Hyödyn kanssa. Diabeteksen syntymekanismia selvittäneissä seurantutkimuksissa on vahvistunut yhteys tiettyjen enterovirusten ja tautiprosessin käynnistymisen välillä. Tutkimusryhmä on päätynyt pitkän harkinnan jälkeen kehittämään rokotetta diabetogeenisia enteroviruksia vastaan.

- Lopputulosta kukaan ei voi tietää. Parhaassa tapauksessa rokote on markkinoilla noin kymmenen vuoden kuluttua.

Vaikka suomalaiset tutkijat tuntuvat puhaltavan yhteen hiileen, ei tilanne ole yhtä hyvä maailmanlaajuisesti. USA jyrää mittavine resursseineen edellä ja jättää eurooppalaiset hankkeet jälkijunaan.

- EU ei tule koskaan saavuttamaan tavoitettaan olla maailman johtava teknologian ja tutkimuksen yhteisö vuoteen 2012 mennessä.

Dekkari yöpöydällä

Kun diabeteksen pitkittäistutkimukset kestävät vuosikausia, on niistä vaikea luopua eläkeiän koittaessa. Hyvänä esimerkkinä Knipillä on Hans Åkerblom, joka eläkkeelle jäätyään siirtyi suoraan tutkimusjohtajaksi.

Åkerblom tarjosi aikoinaan Knipille mahdollisuutta tulla mukaan nuoruusiän diabetesta selvittävään tutkimukseen. Se valinta ratkaisi elämäntyön.

Kaipaako leikkisä ja lapsista pitävä professori takaisin kliinikon työhön?

- Täytyy myöntää, että joskus kaipaan. Lapsipotilaita tapaan oikeastaan vain opetustyössä. Onneksi saan työskennellä opiskelijoiden kanssa; se on suuri etu.

Omat lapset ovat aikuisia, eikä Knipillä ole enää kiirettä rientää kotiin lukemaan iltasatua. Yöpöydällä odottaa avaamaton ruotsalainen dekkari. Vilhelm Mobergin koko tuotannon hän kahlasi jo läpi tutkijan perusteellisella otteella.