Tuskailetko usein sitä, että unohtelet asioita ja ihmisten nimiä ja pelkäät, että muistisi on hapertumassa?

Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen Uuden ajan muistikirja (Otava) auttaa meitä ymmärtämään muistiamme entistä paremmin ja käyttämään muistiamme älykkäästi.

Huotilainen ja Peltonen toteavat kirjassa, että nykyään ihmisen muistikapasiteetti ei tunnu riittävän kaikkeen siihen, mihin sen pitäisi yltää.

On tunnuslukuja, salasanoja, tietokone-ohjelmia, suuria ja pieniä kokonaisuuksia, joita tarvitsemme, mutta joiden suhteen muisti pettää. Tänään ei enää muista, mitä eilen töissä tuli tehtyä.

Kun omaa muistiaan ymmärtää, on entistä helpompaa löytää keinoja muistin ylläpitämiseksi, ja myös keinoja sen auttamiseksi.

Ihmisen muisti ei ole kuin tietokone, josta saa napin painalluksilla esiin, mitä tarvitaan. Muistimme on paljon oikullisempi.

Hukatut avaimet ovat tyypillinen esimerkki muistin valikoivuudesta.

Voit ihmeeksesi löytää kadoksissa olleet avaimesi jääkaapin hyllyltä, etkä ensin tajua lainkaan, miten se on mahdollista.

Jos kotiin tullessasi kuitenkin vastasit samalla puhelimeesi ja menit samalla purkamaan jääkaappiin mukanasi tuomaa ruokakassia, et pannut merkille, mihin laskit avaimet, koska mielesi oli aivan muualla kuin avaimissa.

Jos otat D-vitamiinin joka aamu, se on sinulle sellaista rutiinihommaa, jonka aikana voit ajatella jotain aivan muuta.

Pillerin nielemisestä ei jää tarkkaa mielikuvaa keskellä muita puuhia, ja siksi et enää myöhemmin päivällä muista, otitko vitamiinisi vai et.

Myös huono nimimuisti ei sekään ole tavatonta. Nimimuisti alkaa kirjan mukaan muuten huonontua jo noin nelikymppisenä.

Erisnimet tuppaavat unohtumaan useammin kuin yleisnimet. Nimi voi olla vaikea muistaa, koska nimi on usein vain nimi eikä usein tarkoita mitään muuta.

Meillä on erilaisia muisteja. Pitkäkestoiseen säilömuistiin voi tallentaa uutta tietoa lähes loputtomasti. Vahvat muistijäljet ovat elinikäisiä.

Pitkäkestoisesta muistista ei kuitenkaan aina saada tietoa työmuistin puolelle. Näin tapahtuu silloin, kun yritämme muistaa jonkin asian, jonka kyllä tiedämme tietävämme.

Asia on niin sanotusti aivan kielen päällä, mutta ei suostu tulemaan esiin.

Työmuistissa taas sijaitsevat ne asiat, jotka ovat juuri tällä hetkellä mielessämme ja joita käsittelemme aktiivisesti.

Kirjan mukaan juuri tämä työmuisti on muistimme heikko kohta.

Työmuistiin mahtuu kerrallaan vain muutama asia. Jos näitä asioita ei kerrata aktiivisesti, ne katoavat sekunneissa.

Ei siis ihme, ettet opi uutta tietokoneohjelmaa nopealla kertaesittelyllä.

Muistin pettäminen harmittaa ja huolestuttaa. Näin käy helposti esimerkiksi kiireisessä työelämässä, jossa voi tulla oikosulun hetkiä. Havahtut siihen, että tiedä, mitä tärkeää oikein olitkaan tekemässä.

Työntekemistä leimaavat nykyään usein keskeytykset. Keskeytyksiä tulee helposti avokonttoreissa ja käyttämistämme laitteista.

Ajatukset voivat töitä tehdessä hyppiä koko päivän tehtävästä toiseen.

Työtehtävät tulevat yhä vaativammiksi, ja niihin liittyy paljon sääntöjä ja ohjeita.

Kun joka päivä paljon käyttämäsi ohjelmisto tai työnkuva muuttuu tai kun organisaatio muutetaan toiseksi, tarvitset kognitiivista joustavuutta.

Kognitiivinen joustavuus on jatkuvan muutoksen maailmassa kirjan mukaan erityisen tärkeä ominaisuus.

Stressaantunut mieli haluaa vain päästä pois stressaavasta tilanteesta, eikä luoda uutta.

Uusien asioiden tekeminen on sinänsä muistille hyvää askarrusta, kunhan uutta ei ole liikaa.

Jos joudut tekemään vaativaa työtä avokonttorissa, jossa on paljon häiriötekijöitä, muisti voi tuntua pätkivän, eikä keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus tunnu riittävän.

Työntekijä voi tuntea itsensä entistä uupuneemmaksi ja stressaantuneeksi hermoillessaan ja miettiessään sitä, onko hänessä jotain vikaa vai eikö hän opi kyllin nopeasti tai eikö hän yksinkertaisesti ole kyllin hyvä.

Stressiin tai työuupumukseen liittyy usein muistioireita. Kun uupumus syvenee, virheiden määrä lisääntyy.

Kirja muistuttaa, että työoloja mittaavan barometrin mukaan 60 prosenttia palkansaajista koki vuonna 2017 työnsä henkisesti raskaaksi.

Psyykkisistä stressioireista yleisimpiä ovat voimattomuus ja unettomuus. Unettomuudesta kärsii noin joka neljäs suomalainen.

Hälyisä avokonttori voi olla tietyntyyppiseen työhön hyvinkin sopiva, mutta ei kaikille eikä kaikkeen työhön.

Vaaditaanko työssäsi muun muassa itseohjautuvuutta, innostumista, ongelmanratkaisua, uusien asioiden oppimista, innovaatioiden tekemistä ja laajojen asiakokonaisuuksien ymmärtämistä?

Stressi heikentää tällaisessa työssä voimakkaasti työn tulosta.

Kirjan mukaan me emme yksinkertaisesti kykene innostumaan ja uusien ideoiden luomiseen, jos jatkuva stressi painaa päälle.

Stressaantunut mieli haluaa vain päästä pois stressaavasta tilanteesta, eikä luoda uutta.

Pisteenä iin päälle stressaantuneita työntekijöitä voidaan vielä mikromanageroida eli joku on koko ajan kertomassa työntekijälle ohjeita jokaisesta yksityiskohdasta.

Arki töissä voi olla sitä, että työntekijät säntäilevät eestaas joukkostressin kourissa, he alisuorittavat, tekevät virheitä, kuormittuvat ja tsemppaavat itseään yli jaksamisensa rajan.

Kirja varoittaa, että jossain vaiheessa seurauksena on sairauspoissaoloja, suurta henkilöstön vaihtuvuutta sekä työuupumusta ja sairauseläkkeitä.

Kirjan mukaan uusien asioiden tykitykseen ja muutosten hetkisyyteen on olemassa muistiin liittyviä selviytymiskeinoja.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi ILMAISEKSI, Klikkaa tästä.