Professorit Markku Heikinheimo, Jussi Huttunen, Martti Kekomäki ja neljä muuta kirjoittajaa ilmaisivat Duodecim-lehden pääkirjoituksessa huolensa valinnanvapauslakiin ja kapitaatiomalliin liittyen. Heidän mielestään on uhka, että tulevat sote-keskukset kuittaavat asiakkaista maksettavat kapitaatiokorvaukset, mutta lähettävät asiakkaat matalalla kynnyksellä hoidettaviksi erikoissairaanhoitoon.

Onko tällainen uhka todellinen, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila?

– Kaikenmoisia uhkakuvia voi olla olemassa. Tässä kuitenkin unohtuu, että uusimmassa valinnanvapausesityksessä on vahvennettu huomattavasti maakunnan ohjausmahdollisuuksia alueensa palvelutuotantoon. Maakunnan sote-budjetti tulee olemaan niin tiukka, että maakunta joutuu aidosti seuraamaan, ettei tule yli- eikä alihoitoa, koska kummastakin tulee lisäkustannuksia. Maakunnan täytyy miettiä ja kehittää menetelmät, miten se seuraa asiakkaan saamaa hoitoa ja kuinka herkästi lähetetään erikoissairaanhoitoon.

Aikamoinen järjestelmä on katsomassa, ettei tällaista tapahdu, valtioneuvoston, STM:n ja maakuntien ohjauksesta lähtien. Ja niiden lisäksi tilannetta seuraavat valvontaviranomaiset ja kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset.

Miten erikoissairaanhoidon lähetteet käsitellään sote-uudistuksen jälkeen?

– Lähetteet käsitellään maakunnan liikelaitoksen toimipisteessä eli käytännössä aivan samalla tavalla kuin nytkin. Lähete ja asiakas saattavat myös palata erikoissairaanhoidosta takaisin perusterveydenhuoltoon.

Laissa ei oteta kantaa siihen, miten maakunta organisoi oman toimintansa, mutta tavoitteena pitää olla, ettei asiakasta pompotella jatkossakaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Voisiko sote-keskukselle tulla sanktio turhista lähetteistä?

– Sanktiojärjestelmää tässä lakiluonnoksessa ei ole. Se oli kevään esityksessä HE/47. Tässä luonnoksessa voidaan maksaa bonusta hyvästä, laadukkaasta ja kustannusvaikuttavasta toiminnasta.