D-vitamiinin puutos odottajilla oli yhteydessä jälkeläisen 44 prosenttia korkeampaan autismiriskiin verrattuna lapsiin, joiden äitien raskausajan D-vitamiininsaanti oli riittävää. Yhteys selvisi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja New Yorkin Columbian yliopiston tuoreesta väestötutkimuksesta.

Äidin heikko D-vitamiinin saanti raskausaikana voi siis vaikuttaa autismin kehittymiseen lapsella. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat perimä, äidin tupakointi, vanhempien ikä ja synnytyskomplikaatiot.

Tuloksilla kansanterveydellistä merkitystä

D-vitamiinin puutoksen ja autismiriskin yhteys säilyi, kun tutkimuksessa huomioitiin äidin ikä, maahanmuuttotausta, tupakointi, psykiatriset diagnoosit ja päihteiden käyttö sekä raskauden kesto ja se, mihin aikaan vuodesta D-vitamiinitason osoittava veriseeruminäyte oli otettu.

”Tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä, koska D-vitamiinin puutos on helposti ehkäistävissä”, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, professori Andre Sourander Turun yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut raskausajan D-vitamiinivajeen olevan yhteydessä myös jälkeläisen kohonneeseen ADHD-riskiin. Seeruminäytteet kerättiin ennen kuin nykyiset D-vitamiinin saantisuositukset tulivat Suomessa voimaan. Nyt odottajille suositellaan päivittäistä 10 mikrogramman D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

”D-vitamiinin puutos on maailmanlaajuinen ongelma. Suomessa valtakunnallisesti edustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinin saanti on väestössä yleisesti ottaen riittävä, mutta maahanmuuttajien keskuudessa liian matala”, huomauttaa Sourander.

Tutkimuksessa olivat mukana 1558 vuosina 1987–2004 syntynyttä henkilöä, jotka olivat saaneet autismidiagnoosin vuoden 2015 loppuun mennessä, sekä vastaava määrä verrokkeja. Tulokset julkaistiin Biological Psychiatry -lehdessä, jonka Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumi on määritellyt korkeimman tason tiedelehdeksi.

Tutkimus on toteutettu osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivahanketta INVESTiä, ja sitä ovat rahoittaneet Suomen akatemia sekä Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) Ympäristöterveystieteen tutkimuslaitos (NIEHS).

Seeruminäytteet kuuluvat Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankkiin, joka koostuu raskauden ensimmäisellä ja varhaisella toisella kolmanneksella otetuista, lähes kaksi miljoonaa raskautta käsittävistä näytteistä.