Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhempien masennusoireet vaikuttivat lapseen kahden vuoden ja viiden vuoden iässä.

Tutkimuksen mukaan äidin lievemmätkin pitkäkestoiset masennusoireet liittyvät pikkulapsen tunne-elämän ongelmiin, kuten ylivilkkauteen, aggressiivisuuteen tai ahdistukseen. Isän masennusoireet vaikuttivat lapsen tunne-elämän ongelmiin vain, jos äitikin oli masentunut.

Äidin oireilu vaikutti lapseen silloinkin, kun isä ei ollut masentunut.

Tutkijan johtopäätös tästä on, että lievätkin masennusoireet on tärkeää tunnistaa ja tarjota vanhemmille tukea mahdollisimman varhain, tarvittaessa jo raskausaikana.

– Vanhempien raskauden aikainen ja raskauden jälkeinen masennus ei kosketa vain masennuksesta kärsivää, vaan sillä on kauaskantoisia vaikutuksia vastasyntyneen hyvinvointiin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vieraileva tutkija Johanna Pietikäinen.

Kohtalaista masennusoireilua esiintyi yli 20 prosentilla vanhemmista. Vakavampaa oireilua oli alle 9 prosentilla äideistä ja noin 2,5 prosentilla isistä.

Isien psyykkistä huonovointisuutta ei välttämättä tavoiteta neuvolan masennuskyselyllä,

– Perheissä äitien masennuksella keskeinen rooli lapsen hyvinvoinnin kannalta. Suomessa neuvolajärjestelmä toimii hyvin, mutta äitien masennusoireisiin pitäisi kiinnittää huomiota pidempään: ainakin raskausajasta vauvavuoden loppuun, Pietikäinen sanoo.

Sekä äitien että isien masennusoireet ovat varsin pitkäkestoisia: ne voivat alkaa jo loppuraskauden aikana ja jatkua lapsen toiseen ikävuoteen saakka.

Masennuksen pitkäkestoisuus viittaa siihen, että masennusta on voinut esiintyä jo ennen raskautta. Aiempi masennus olikin yksi keskeisistä riskitekijöistä kohtalaiselle tai vakavammalle masennusoireilulle.

Toisen vanhemman masennus on riski myös puolisolle.

–Molempien vanhempien mielen hyvinvointia olisi tärkeä seurata raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen, ja toisen vanhemman masennusoireilusta pitäisi seurata toisenkin vanhemman masennusoireilun selvittäminen. Isien psyykkistä huonovointisuutta ei kuitenkaan välttämättä tavoiteta esimerkiksi neuvoloiden masennuskyselyillä, Pietikäinen toteaa.

Aiemman masennuksen lisäksi merkittäviä riskitekijöitä olivat raskaudenaikainen unettomuus, stressi, ahdistuneisuus sekä huono perheilmapiiri. Nämä selkeimpinä esiin nousevat riskitekijät olivat yhteisiä sekä äidin että isän masennuksen ennustajina.

Tutkimus on osa THL:n ja Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Lapsen uni ja terveys -tutkimusta, jossa on seurattu yli 1 600:aa odottavaa perhettä raskauden loppuvaiheesta aina lapsen viidenteen ikävuoteen asti.

Aineisto on kerätty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta vuosina 2011–2017.

Lue myös:

Tutkimus: Masennuksen hoitaminen mobiilisti on perinteisiä hoitoja tehokkaampaa – Sykevälivaihteluun vaikuttavat hengitysharjoitteet tekevät digihoidosta entistä vaikuttavampaa (MU 17.9.2019)

”Masennuslääke ei toimi kuin närästyslääke” – Verkkokeskustelut paljastivat, että masennuslääkkeitä käyttävät kokevat ne arvaamattomina ja yrittävät muokata lääkityksensä vaikutuksia (MU 5.9.2019)