Sähköisten palvelujen tarjonta on laajentunut sosiaalihuollossa. Jopa 78 prosenttia julkisista organisaatioista tarjosi vastaanottokäyntejä myös etänä ja 70 prosenttia oli avannut sähköisen viestintäkanavan.

Toisaalta sähköinen ajanvaraus kuului vain joka neljännen julkisen organisaation valikoimaan. Yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa sähköisiä palveluja tarjottiin harvemmin. Asia käy ilmi Lapin yliopiston ja THL:n tutkimuksesta.

”Ajanvaraustoiminto voisi säästää ammattilaisten aikaa suoraan asiakastyöhön”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko tiedotteessa.

Lähes kaikilla julkisilla sosiaalialan organisaatioilla oli käytössään sähköinen asiakastietojärjestelmä vuonna 2020, mutta kolmannen ja yksityisen sektorin organisaatioista se puuttui vielä joka neljänneltä.

Sosiaalihuollossa tiedonhallinnan vaikeutena on etenkin pienten organisaatioiden heikommat resurssit toteuttaa mittavia ja lukuisia tiedonhallinnan uudistuksia määräajoissa.

”Sosiaalihuollon erityispiirteet pitää huomioida tiedonhallinnan kehittämisen strategioissa ja niiden toimeenpanossa paremmin”, sanoo Lapin yliopiston professori Sanna Hautala tiedotteessa.

Kolme suurta estettä

Julkisista sosiaalihuollon organisaatioista yli kahdella kolmasosalla ei ollut lainkaan tiedonsiirtoa asiakastietojärjestelmästä toiseen.

Julkisista sosiaalihuollon organisaatioista noin neljäsosa kertoi saavansa asiakastietojärjestelmästään tuottavuus- ja vaikuttavuusindikaattoritietoa ja kolmasosa laatuindikaattoritietoa.

Kolme suurinta estettä datan hyödyntämiselle olivat puutteet resursseissa, tietojärjestelmissä ja tiedon kirjaamisessa – tietoa ei ollut kirjattu rakenteisessa muodossa, jolloin merkinnät toteutetaan sovittuja rakenteita käyttäen asiakastietojärjestelmissä.

Rakenteinen kirjaaminen tehostaa tiedon koneellista käsittelyä ja tiedon vaihtamista eri järjestelmien välillä. Kolmannella ja yksityisellä sektorilla suurimmaksi esteeksi koettiin osaamisen puutteet.

Enemmistöllä eli 61 prosentilla sosiaalihuollon organisaatioista ei ollut käytettävissään data-analytiikan asiantuntijoita datan hyödyntämisen tukena.

”Viime vuosina sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tarjonneet sosiaalialan ammattilaisille kirjaamiskoulutusta ja tukeneet alan tiedonhallinnan kehitystä. Osaamiskeskuksia kannattaa vastedes hyödyntää tiedonhallinnan tukena. Kehitystyön tueksi tarvitaan myös monialaista yhteistyötä sekä tukea kansallisesta ohjauksesta”, toteaa nuorempi tutkija Samuel Salovaara tiedotteessa.