Päijät-Hämeessä pitkään vireillä ollut jättimäinen sopimus terveyskeskusten siirtämisestä yhteisyritykselle saa perjantaina lopullisen niittinsä. Satojen miljoonien eurojen arvoista hankintapäätöstä käsittelee alueen korkein päättävä elin, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokous.

Kuntayhtymän hallitus neuvotteli sopimuksesta kolmen terveysyhtiön kanssa. Mukana olivat pörssiyhtiöt Terveystalo ja Pihlajalinna sekä Mehiläinen, josta enemmistön omistaa pääomasijoittaja CVC Capital Partners. Mehiläinen on tehnyt kilpailijastaan Pihlajalinnasta ostotarjouksen, joka on kilpailuviranomaisten punnittavana.

Kesäkuussa kuntayhtymän hallitus päätti yksimielisesti esittää yhtymäkokoukselle, että kumppaniksi valittaisiin Mehiläinen. Kuntayhtymän hallitusta johtaa Kari Lempinen (sd), joka on toiminut postinjakelun valtakunnallisena pääluottamusmiehenä.

Tarjousten vertailussa oli useita eri osatekijöitä. Palveluiden painoarvo oli 45 prosenttia, digipalveluiden 20 prosenttia, integraation ja yhteistyön 15 prosenttia, henkilöstön ja asiakaskokemuksen 15 prosenttia ja haltuunoton 5 prosenttia.

Mehiläinen omistaisi yhteisyrityksestä 51 prosenttia ja kuntayhtymä eli alueen kunnat 49 prosenttia. Molemmilla osapuolilla olisi hallituksessa kolme edustajaa, mutta puheenjohtaja tulisi Mehiläisen asettamista jäsenistä.

Sopimus perustuisi kiinteään 36 miljoonan euron vuosihintaan, jota korotetaan maltillisesti lähivuosina ja vuodesta 2025 eteenpäin eri kustannustekijöihin sidottuna. Kymmenvuotinen sopimuskausi tuo siis yli 360 miljoonaa liikevaihtoa ja optiovuosineen yli 540 miljoonan euron kakun. Perussopimus koskee Lahtea, Kärkölää ja Iittiä ja palvelut alkaisivat suurelta osin jo ensi vuoden alussa.

Lisäsopimuksen eli niin sanotun alueoption kiinteä arvo on vajaat 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä sopimus toisi siis yli sata miljoonaa euroa lisää liikevaihtoon. Lisäsopimus voisi koskea Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Myrskylän, Orimattilan, Padasjoen ja Pukkilan kuntien sotekeskusten palveluja.

Ja vielä kirsikkana kakun päällä yhteisyrityksellä saattaa olla mahdollisuus napata hoidettavakseen palveluita Heinolassa ja Sysmässä. Tämä tosin vaatisi osittain nykyisten sopimusten purkamista. Sysmä ulkoisti sotepalveluitaan muutama vuosi sitten Attendon terveyspalveluille, jotka Terveystalo myöhemmin osti yrityskaupalla.

Päijät-Hämeen sopimus on suurimpia Suomessa koskaan tarjolla olleita perusterveydenhuollon kuntasopimuksia. Tarjolla olevat miljoonat nostaa sfääreihin sopimuskauden pituus, mikä selittää terveysyhtiöiden voimakkaan kiinnostuksen sopimusta kohtaan.

Poliittisesti tilanne on herkullisen villi. Napit vastakkain ovat paikallinen demarijohtaja ja valtakunnan ykkösdemarit, erityisesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Jotta tilanne ei olisi näin yksinkertainen, Lahden kunnanhallituksen demarit ja puolueen paikallisjärjestö vastustavat yhteisyritystä, jota siis kuntayhtymän samaa puoluetta edustava hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen kannattaa.

Poliittisesta päätöksenteosta kuitenkin tekee täyden farssin asiasta päättävä hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokous. Aiemmin kokous ei ole pystynyt valitsemaan keskuudestaan puheenjohtajaa. Nyt yhtymän perussopimuksen tulkinnasta on noussut laajempikin erimielisyys.

Yhtymäkokouksessa eniten edustajia on Lahden kaupungilla. Pienten kuntien suojaksi perussopimuksessa on kuitenkin pykäliä, jotta Lahti ei voisi yksin sanella päätöksiä. Lisäksi jos yhden kunnan edustajien äänet jakautuvat, kunnalla ei voida katsoa olevan mielipidettä asiassa.

Lahden kaupunginhallitus evästi tällä viikolla yhtymäkokouksen edustajia vastustamaan yhteisyrityksen perustamista. Kanta syntyi äänestyksen jälkeen äänin 7–4. Keskustan ja kokoomuksen edustajat kannattivat sopimuksen hyväksymistä.

Asetelma on siis poliittisesti ja juridisesti sekava. Voi olla, että perussopimusta ja mahdollisesti syntyvää päätöstä joudutaan tulkitsemaan eri oikeusasteissa.

Yhteisyrityksen valmistelu on herättänyt närää Sanna Marinin (sd) hallituksessa ja sosiaali- ja terveysministeriön johtavien virkamiesten keskuudessa. Eri tahot ovat arvostelleet sopimuksen kestävyyttä, järkevyyttä ja ennen kaikkea mahdollista tulevien sotelakien vastaisuutta.

Nämä lausuntokierroksella olevat Marinin hallituksen uudet sotelinjaukset ovat tiukimpien tulkintojen mukaan suorastaan yritysvastaisia. Vähintäänkin linjaukset suhtautuvat erittäin kriittisesti laajoihin ulkoistuksiin ja määräysvallan siirtoihin yhteisyrityksiin. Päijät-Hämeen yhteisyrityksen sopimusluonnokseen on kuitenkin kirjattu tarkasti esimerkiksi irtisanomispykälät ja erilaisia sanktioita.

Päijät-Hämeen jupakkaan vertailukohtaa löytyy Kemistä, jossa Mehiläinen nappasi muutama vuosi sitten Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistuksen. Tuolloin paikalliset keskustapoliitikot kannattivat sopimusta, vaikka hallituksen keskustalaiset ministerit vastustivat ulkoistusta.