Kun katsoo OECD:n tilastoa, Suomi onnistuu varsin hyvin skitsofreniaa sairastavien kotiuttamisessa.

Meillä avohoitoon siirtyneistä skitsofreniapotilaista joutuu kuukauden sisällä takaisin sairaalahoitoon 7,8 prosenttia, kun luku on OECD-maissa keskimäärin 12,9 prosenttia.

Peittoamme tässä tilastossa myös Ruotsin (15,1 %) ja Norjan (13,9 %).

Prosentteja esitteli Hyksin psykiatrian toimialajohtaja Matti Holilokakuun alussa Helsingissä Medi-illassa, jonka Mediuutiset järjesti yhdessä lääkeyritysten Janssenin, Lundbeckin ja Otsukan kanssa.

Holi varoitti tulkitsemasta lukua yksinkertaisesti.

– Tämä ei ole hyvä mittari, jos halutaan välttää laitostumista ja patistaa potilaita pienellä riskilläkin avohoitoon, hän sanoi.

Lisäksi Suomessa näyttää käyvän niin, että 3–6 kuukauden kuluessa kotiutumisesta luvattoman moni skitsofreniaa sairastavista on palannut sairaalahoitoon.

Holi tarjosi salilliselle psykiatrian ammattilaisia ja sote-asiantuntijoita pähkinän purtavaksi.

– Alussa olemme hyviä, mutta sen jälkeen emme?

Psykiatrian erikoislääkärin, professori Matti O. Huttusenselitys ilmiölle on raadollinen.

– Ensimmäiset viikot ja kuukaudet avohoidossa ihminen on ypöyksin.

Omista kokemuksistaan potilaana kertonut Suomen skitsofreniayhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Hoikkala ymmärtää, mistä siinä voi olla kyse.

– Potilas ei jaksa lähteä ulos kotoa.

Se saattaa estää osaa skitsofreniaa sairastavaa saamasta lääkkeitään.

Skitsofreenikon yksinäisyys huolestuttaa

Psykiatrian professori Jari Tiihonen Karolinska Institutetista kertoi useammasta tutkimuksesta, joiden tulos oli sama: ensimmäistä kertaa sairaalahoidosta avohoitoon siirtyneistä skitsofreniaa sairastavista 42 prosenttia ei hae lääkkeitään apteekista.

Hoikkala kannatti ratkaisuksi valtakunnallista henkisen hädän puhelinnumeroa ja psykiatrista kotikuntoutusta.

– Mentäisiin kotiin kysymään, mikä on tilanne.

Myös illan paneelissa keskustelijat hahmottelivat ratkaisua kotiutuvien skitsofreenikoiden yksinäisyyteen.

Huttunen esitti idean, että kolmas sektori loisi potilaisiin suhteen jo sairaala-aikana. Se helpottaisi kotiutuvan pelkoa ulkomaailmaa kohtaan.

Yleisössä istuva Husin psykiatrian tulosyksikön johtaja Grigori Joffeotti tästä kopin.

– Voisiko olla protokolla, että yksilö ei koskaan lähtisi sairaalasta ilman tukea? Löytyykö teiltä lihaksia tähän? Joffe kysyi Esa Nordlingilta, joka edusti paneelissa Mielenterveyden keskusliittoa.

– Tässä vaiheessa lihaksia ei löydy, mutta idea on hieno, Nordling sanoi.

Hän arveli, että kolmannelta sektorilta löytyisi voimia näin järjestelmälliseen työhön, jos useat alan järjestöt pystyvät tekemään tiivistä yhteistyötä.

Pitkävaikutteinen lääke on paras

Jari Tiihonen vertaili Medi-illassa injektiona annettavan pitkävaikutteisen lääkehoidon eli depotin hyötyjä verrattuna tabletteihin.

– Depotit voittavat aina, hän sanoi.

Väitteen taustalla on Tiihosen ryhmän suomalaisiin rekistereihin perustuva tutkimus, jossa käytiin läpi 2588 ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi sairaalahoitoon joutunutta potilasta vuosilta 2000–2007.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että depot-lääkitystä saaneita skitsofreenikkoja joutui uudelleen sairaalahoitoon 64 prosenttia harvemmin kuin tablettilääkityksellä olevia.

Liki yhtä selvä ero lääkitysten välillä oli, kun tarkasteltiin hoidon lopettamisen riskiä.

– Odotin noin 30 prosentin eroa. Yllätyin, että ero oli peräti yli 60 prosenttia. Lääketieteessä ei usein näe näin suuria eroja yhden taudin ja kahden hoitovaihtoehdon välillä, Tiihonen sanoi.

Hän keksii vain yhden skitsofreniaa sairastavan potilasryhmän, jonka voi olla syytä pysyä tablettilääkityksellä.

– Se on raskautta harkitsevien naispotilaiden ryhmä.

Uusi kustannuslaskelma on tekeillä

Suomessa ei ole saatavilla tuoretta tietoa siitä, mitä skitsofrenia maksaa yhteiskunnalle – mutta kohta on.

– Yksikössämme on tekeillä tutkimus, jossa katsomme asiaa uudemmalla aineistolla, erikoistutkija Jutta Järvelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoi.

Edellisen kerran skitsofrenian kustannuksia on laskettu vuosilta 1995–2001.

Silloin todettiin, että vuoden 2001 aikana skitsofreniaa sairastavien sairaalahoidot maksoivat noin 390000 euroa.

Luvusta puuttuvat perusterveydenhuollon ja yksityispuolen avohoitokäynnit sekä tuotannon menetyksistä ja inhimillisestä kärsimyksestä aiheutuvat epäsuorat kustannukset.

Medi-illassa Järvelin tukeutui ruotsalaisten laskelmiin. Ruotsissa skitsofreniapotilaiden terveydenhuollon kustannus oli 1,6 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2008.

Suomeen sovellettuna se tarkoittaa, että skitsofrenian hoitomme maksoi 280 miljoonaa euroa vuonna 2012.