Sairaanhoitajien palkkatason nostamista vaativan kansalaisaloitteen käsittely alkoi eduskunnassa ja sai tukea kansanedustajilta yli puoluerajojen.

Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja kokoomuksen riveistä harmiteltiin, ettei hallitus ole jakanut hoitajille koronalisää, jota myös hoitajajärjestöt ovat vaatineet. Oppositiopuolueet olisivat toivoneet, että hallitus olisi ohjannut kuntien koronarahaa selkeämmin hoitoalalle korvamerkittynä koronalisänä.

– Ainakin Ruotsissa, naapurimaassa, onnistuttiin maksamaan koronalisää, ja joissain tapauksissa siellä tuplattiin palkkoja, kun ruvettiin tekemään vaarallista työtä ja ruvettiin venymään. Suomessa ei ole tästä käyty kunnon keskustelua – ei ainakaan hallituksen ulostuloja ole tullut siltä osin, että oltaisiin voitu siihen jotain rahaa varata. Meillä kuitenkin oli merkittävästi rahaa laittaa koronakriisin hoitoon, mutta ei tälle puolelle, ikävä kyllä, Mika Niikko (ps) harmitteli täysistunnossa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) huomautti, että hallitus on lisännyt kuntien valtionosuuksia jo ennen koronan alkua ja maksanut täydet indeksikorotukset kunnille, jotka vastaavat myös sairaanhoitopiireistä. Lisäksi kunnille on maksettu "ylimääräistä tämän koronan suoraan aiheuttamista kuluista”.

–Jotta kunnilla on mahdollisuus pitää riittävä määrä henkilöstöä ja maksaa peruspalkkaa ja näissä koronatilanteissa, niin kuin monet kunnat ovat tehneet sairaanhoitopiirien lisäksi, ylimääräisiä lisiä koronan hyvästä hoitamisesta, Paatero totesi eduskunnassa.

Monien muiden kansanedustajien tapaan ministeri huomautti, että palkoista ei päätetä eduskunnassa, vaan työmarkkinapöydissä työnantajien ja palkansaajajärjestöjen välillä.

– Meillä tämä järjestelmä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, ja se sopimusmalli, että työnantajat ja työntekijät yhdessä neuvottelevat palkkakysymykset mutta myöskin työehtoihin liittyvät muut kysymykset, on ollut hyvä, ja toivon ja luotan ja uskon – haluan – että se malli myöskin tulevaisuudessa kantaa, Paatero sanoi.

Ministerin mukaa nyt Suomi on siirtymässä malliin, jossa sote-puolelle on tulossa oma sopimusjärjestelmä.

– Tämä liittyy osittain myöskin tähän soten tuloon, ja toivon, että siinä kohtaa pystytään myöskin sekä tätä palkkauskysymystä että työolokysymyksiä sitten paremmin huomioimaan erityiskysymyksenä. Tämä edellyttää tietysti myöskin riittävän määrän henkilöstöä, ja sitähän lainsäädännöllä ollaan monissa kohdin, myöskin hoitajamitoituksella, sitten ohjeistettu enemmän, Paatero sanoi.

Eduskunnassa nostettiin esiin myös hoitajien ilmoittamia palkkalukuja.

Vihreiden Sofia Virta mainitsi summan, joka on Tehyn mukaan sairaanhoitajapohjaisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräinen palkka, siis sairaanhoitajien, ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden.

– 2 446 euroa siitä, että kantaa vastuuta ihmishengistä, siitä, että pitää huolta heistä, jotka iän, terveydentilan tai esimerkiksi vamman vuoksi ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa. 2 440 euroa työstä, jota ilman tämä yhteiskunta ei pyörisi, Virta totesi ihmettelevään sävyyn eduskunnassa torstaina.

Sdp:n Hussein al-Taee puhui sairaanhoitajan aloituspalkasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, joka on hänen mukaansa 2459 euroa 90 senttiä kuukaudessa.

– Tämä nousee 56 eurolla noin vuoden perehdytyksen jälkeen. Suomessa hoitohenkilökunnalla on alhaisemmat palkat kuin missään muussa Pohjoismaassa. Myös palkkakehitys uran aikana jää pieneksi, eikä lisävastuusta ja erityisosaamisesta makseta asianmukaisesti. Miksi meillä ei ole varaa maksaa ihmiselämää turvaavasta työstä yhtä lailla kuin muilla Pohjoismailla? hän kysyi.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan sairaanhoitajien palkkatason nostamisesta tehtäväkohtaista palkankorotusta sairaanhoitajille, ensihoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille, joilla on sairaanhoitajapohjainen ammattikorkeakoulututkinto. Yli 20 vuotta sairaanhoitajana työskennellyt ay-taustainen Paula Werning (sd) ei pidä tällaista erittelyä tarpeellisena.

– Itse katson, että tasa-arvo työpaikalla heikkenisi huomattavasti, ellei haluttaisi korjata koko alan palkkoja, myös opistoasteen koulutuksen suorittaneiden palkkoja, Werning sanoi.

Päivi Räsänen (kd) nosti esiin sen, että joka kolmas kuntatyöntekijä eli yli 170 000 henkilöä on jäämässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hoitoalalta vanhuuseläkkeelle jää 29 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 14 000 henkilöä, hän totesi ja vaati ottamaan hoitotyön houkuttelevuuden vakavasti.

– Tämä arvio on viime vuodelta. Eli luvassa on todellakin jättimäinen murros hoiva-alan työvoimatarjonnassa. Kyllä tähän tarvitaan pikaisia lääkkeitä. Tämä kansalaisaloitteen esille nostama palkkauskysymys on yksi sellainen, yksi on myös opiskelijapaikkojen kohdentuminen, Räsänen sanoi.

Houkuttelevuuteen kiinnitti huomiota myös terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), joka on pitänyt esillä hoitajapulaa jo pitkään ja eritellyt mahdollisia toimia siihen vastaamiseksi.

– Yhteiskunnassa on monella tavalla usean vuoden ajan kieltäydytty uskomasta sitä tosiasiaa, että hoitotyöntekijäpula uhkaa vakavasti sosiaali- ja terveystoimen laadukasta toteutusta. Nyt tämä tosiasia alkaa toteutua silmiemme edessä. Olen itse monen muun asiantuntijan kanssa varoitellut asiasta säännöllisesti jo usean vuoden ajan, mutta näitä varoituksia ei ole otettu vakavasti. Meneillään oleva koronaepidemia on oleellisesti pahentanut tilannetta, mutta se on kehittynyt huonoon suuntaan jo kauan ennen epidemiaa. Monin paikoin Suomea pätevistä sairaanhoitajista on jo suurempi pula kuin lääkäreistä. Pako alalta on kasvava ongelma, Mäkisalo-Ropponen sanoi.

Palkkaukseen eduskunta ei voi puuttua, mutta Mäkisalo-Ropposen mukaan on monta asiaa, jotka voidaan myös eduskunnassa päättää. Hän viittaa työolosuhteisiin ja jatkuvasti liian pieniin henkilökuntamääriin ja muistuttaa, että myös hoitotyön johtajia on viime vuosina vähennetty.

–Viimeisenä vakavana epäkohtana hoitotyössä ovat kliinisen urakehityksen puutteet, Mäkisalöo-Ropponen sanoi.

– Kliininen urakehitys on mahdotonta myös sen takia, ettei Suomessa ole valtakunnallisesti koordinoitua erikoistumiskoulutusjärjestelmää sairaanhoitajille. Meidän on rakennettava hoitotyöntekijöille toimiva urakehityspolku muun muassa valtakunnallisesti koordinoidun erikoistumiskoulutuksen avulla. Tiedän, että ministeriössä on tätä asiaa pohdittu, ja siellä on myöskin lähes valmis malli olemassa, ja nyt vain toivoisin, että se etenisi ripeästi.

Lähetekeskustelun päätteeksi kansalaisaloite lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.

Lue myös: