Korona-aika on vaikuttanut työelämän kuormittavuuteen vaihtelevasti alasta riippuen, kertoo Akava Works selvitykseensä perustuen. Kyselyyn vastasi 14 400 akavalaista 32 jäsenjärjestöstä, ja se on ensimmäinen laaja korkeakoulutetuille suunnattu työelämäkysely koronapandemian aikana.

Akavan tiedotteen mukaan selvitys osoittaa, että työn kognitiivinen kuormitus väheni erityisesti niillä korkeakoulutetuilla asiantuntijoilla, jotka tekivät enemmän etätöitä kuin aikaisemmin. Etätyön myönteiset seuraukset eivät kuitenkaan ilmene kaikilla aloilla, esimerkiksi opetusalalla. Opetusalalla korostui kognitiivisen kuormituksen, kuten kiireen ja häiritsevien keskeytysten, kasvu.

Koronapandemian seuraukset ovat myös jakaneet työelämää. Osalla työn kuormitus on kasvanut merkittävästi, kun toisilla koronatilanne on johtanut lomautuksiin ja työttömyyteen. Esimerkiksi sote-alalla kasvoi työn fyysinen kuormitus.

Selvityksen tekijöiden mukaan työelämän tulevaisuuden kannalta merkittävä havainto oli se, että työn kognitiivisen kuormituksen vähentymistä havaittiin erityisesti niillä, joilla työn teon tavat olivat muuttuneet etätyöskentelyn lisäännyttyä. Havainto ”kannustaa pohtimaan, olisiko etätyöskentelyn lisääminen keino vähentää erityisesti asiantuntijatyössä viime vuosina yleistynyttä kognitiivista kuormitusta”.

Etätyön lisääntymisen vaikutus ei ole pelkästään positiivinen, sillä se ”on toisaalta tuonut mukanaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen vähäisyydestä johtuvaa kuormitusta”. Vetäytyminen pelkkään etätyöhön tuskin siis edistää hyvinvointia työssä, Akava Works päättelee.

Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että työhyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu on etä- ja läsnätyön joustava yhdistäminen työn erityispiirteet huomioiden.

– Etä- ja läsnätyön joustava yhdistely voi tulevaisuudessa lisätä merkittävästi työn tuottavuutta ja hyvinvointia, sanoo tutkija Joonas Miettinen tiedotteessa.

Työn muutoksissa on merkittäviä eroja eri toimialojen välillä.

Etätyön lisääntymisen ja työn kognitiivisen kuormituksen vähentymisen välinen myönteinen yhteys havaittiin teollisuudessa, yksityisen sektorin palvelualoilla ja julkisessa hallinnossa. Julkisen sektorin opetusalalla tätä myönteistä yhteyttä ei havaittu.

– Tulokset kertovat myönteisistä etätyökokemuksista ja myönteisestä suhtautumisesta monipaikkaiseen työhön. Erityisesti tämä liittyy parempaan keskittymisrauhaan ja tuloksellisuuteen tietotyössä. Tietotekniikan alalla enemmistö toivoi etätapaamisten säilyvän työtapana jatkossakin. Etätyön ja monipaikkaisen työn välineistössä ja työajan seurannassa on tulosten mukaan kehitettävää monilla aloilla. Näiden tietojen valossa on tärkeä tarkentaa etätyökäytäntöjä ja keskustella työnteon tavoista työyhteisöissä, nostaa esiin puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie Tekniikan akateemiset TEKistä.

Uudet työnteon tavat yleistyivät kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla.

Sote-alaa koskevat tulokset puolestaan kertovat, että hoito- ja asiakastyö on koronan takia kuormittavampaa. Muun muassa suojavarusteiden käyttö lisäsi työn fyysistä kuormittavuutta, lisäksi alalla työskentelevillä oli vakavaa huolta tartunnasta.

– Työsuojelun tarve korostuu näissä oloissa, toteaa Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.