Marjut Evälahti

HLT, Helsingin yliopisto

Kyseessä on poikkeuksellisen pitkäkestoinen seurantatyö, jossa terveitä suomalaislapsia tutkittiin syntymästä saakka noin 25 vuoden ikään ja analysoitiin leukojen ja hampaiston normaalia kehitystä. Tämän työn perusteella luotiin suomalaislasten viitearvot kuvaamaan kallon ja kasvojen eri osien kokoa, muotoa ja pituuksia ja näissä havaittavia kasvumuutoksia eri ikävaiheissa. Tuloksia voidaan hyödyntää normaalin ja poikkeavan kasvun tutkimuksessa ja seurannassa, oikomishoidon suunnittelussa sekä luuston kehityshäiriöiden erityishoidoissa.

Kjell Helenius

LT, Turun yliopisto

Väitöstutkimuksessa todettiin, että sekä pikkukeskosten varhainen sairaalasiirto että syntyminen muussa kuin yliopistosairaalassa olivat yhteydessä lisääntyneeseen aivoverenvuoto- ja kuolemanriskiin. Nämä tulokset osoittavat, että Suomessa noudatettava hoitostrategia on toimiva. Keskittämällä pikkukeskosten synnytykset aktiivisesti yliopistosairaaloihin vältetään monia vakavia hoidon haittavaikutuksia, kuten vakavia aivoverenvuotoja.

Kjell Helenius. Rami Marjamaki

Sanna Juujärvi

LT, Oulun yliopisto

Parasetamoli on yksi käytetyimmistä lääkkeistä maailmanlaajuisesti kivun ja kuumeen hoidossa. Pienten lasten ja vastasyntyneiden hoidossa sen käyttö on ollut kuitenkin rajoitetumpaa. Tehohoidossa sen käyttö aloitettiin noin 10 vuotta sitten, ja tutkimusta parasetamolin käytöstä tässä ikäryhmässä on vähän. Tutkimuksessa todettiin, että parasetamoli on turvallinen lääke vastasyntyneiden tehohoidossa huomioiden sen varhaisia ja pitkäaikaisvaikutuksia. Parasetamolin havaittiin olevan myös tehokas lääke avoimen valtimotiehyeen hoidossa.

Satu Kainulainen

LT, Helsingin yliopisto.

Kortisonia käytetään maailmalla laajalti pään ja kaulan alueen syöpien leikkauksen yhteydessä, mutta vankkoja todisteita sen hyödystä ei ole osoitettu. Tutkimuksessa osoitettiin, että kortisonin (deksametasonin) käyttö lisäsi merkittävästi leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita, erityisesti infektioita, eikä vähentänyt odotetulla tavalla kaulan alueen turvotusta eikä lyhentänyt tehohoidon ja sairaalahoidon pituutta. Lisäksi kortisonin käyttö lisäsi merkittävästi kuolleisuutta (14 % vs. 0 % 6 kk leikkauksesta). Tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että kortisonin käyttö ei ole suositeltavaa pään ja kaulan alueen syövän kirurgisen hoidon yhteydessä ja vaikuttaa kansainvälisesti hoitokäytäntöihin.

Juha Kiiski

LT, Tampereen yliopisto

Lantion alueen syöpäkasvaimet ovat haastavia hoitaa, mutta huolellisella suunnittelulla ja erikoisalojen välisellä yhteistyöllä leikkauskuolleisuus on matala. Väitöstyössä kehitettiin kolme erilaista algoritmia ristiluun poiston, lantion tyhjennysleikkauksen ja lantion amputaation hoidon avuksi. TMG-kieleke ja mikrokirurgiset kielekkeet ovat luotettavia lantion alueen kookkaiden ja monimutkaisten kudospuutosten korjauksessa. Pelkkää palliatiivista lantion alueen leikkausta pitää harkita erityisen tarkasti.

Juha Kiiski.

Mari Kinnunen

LT, Itä-Suomen yliopisto

Synnytyskivun hoito kiinnostaa varmasti suurta yleisöä. Syntyvyys on laskenut, joten uusi tieto hyvistä ja turvallisista synnytyskivun hoitomahdollisuuksista on tervetullutta. Suurin uutuusarvo Marin väitöskirjassa on, että jo latentin vaiheen kipua voidaan hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti. Vaikka läpi ihmiskunnan historian on synnytetty, Marin tutkimus latentin vaiheen kivunlievityksestä on yksi ensimmäisistä, ja on jo muuttanut ja tulee muuttamaan hoitokäytäntöjä.

Mari Kinnunen.

Aino Latva-Rasku

LT, Turun yliopisto

Väitöstutkimus osoitti, että käytännössä yksinomaan suomalaisessa geeniperimässä esiintyvän AKT2-geenin mutaation kantajilla insuliiniherkkyys oli selvästi alentunut useissa eri kudoksissa samanikäisiin ja -painoisiin verrokkeihin nähden jo ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Latva-Rasku tutki myös lääkkeiden vaikutusta insuliiniherkkyyteen. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että diabeteslääke dapagliflotsiini voisi helpottaa insuliiniresistenssiä koko elimistön tasolla. Vaikka tarkemmalla PET-menetelmällä tutkittuna kudoskohtainen insuliiniherkkyys ei kuitenkaan parantunut lääkehoidon aikana tyypin 2 diabetesta sairastavilla, jo kahdeksan viikon hoidon aikana verensokeriarvojen laskun lisäksi maksan ja keskivartalon ihonalaisen sekä sisäelimiä ympäröivän rasvan määrä kuitenkin väheni merkittävästi.

Aino Latvala-Rausku.

Timo Pekkala

LT, DI, Itä-Suomen yliopisto

Väitöstutkimus antaa entistä tarkemman käsityksen dementian ja siihen liittyvien aivomuutosten ennustettavuudesta eri ikäryhmissä. Riskipotilaiden tehokasta tunnistamista tarvitaan jatkossa dementiaa ja haitallisia aivomuutoksia ehkäisevien ja hidastavien hoitojen kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi diabetekseen liittyvien aineenvaihduntahäiriöiden yhteyttä aivomuutoksiin.

Jori Pesonen

LT, Tampereen yliopisto

Väitöstutkimuksessa selvitettiin yövirtsaamisen eli nokturian ennustetta sekä oireen vaikutusta kaatumisten, murtumien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Tutkimukseen sisältyvien systemaattisten katsausten panosta kliinisen epidemiologian menetelmien kehitystyössä voidaan pitää merkittävänä, koska oireiden ennustetta tutkivat meta-analyysit ovat entuudestaan harvinaisia näiden metodologisten haasteiden takia. Väitöskirjan havainnot antavat olettaa, että nokturian vuoksi hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä tulee kasvamaan ja että oireen hoidossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota potilaan yleisen terveydentilan kartoitukseen ja terveysriskien hallintaan. Tutkimusta voidaan pitää myös hoitokäytäntöjen kannalta merkittävänä.

Jori Pesonen.

Ari Siitonen

FM, LT, Oulun yliopisto

Suurimman osan Parkinsonin taudin muodoista ajatellaan syntyvän ympäristötekijöiden ja monen geneettisen muuttujan vaikutuksesta. Suomalaisesta potilasaineistoista löydettiin yli 90 periytyvää riskitekijää, jotka puoltavat tätä käsitystä. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään taudin perinnöllisiä erityispiirteitä Suomessa ja edistävät taudin syntymekanismin selvitystä.