Rokottaminen

THL tutkii rokotusasenteiden taustat

  • 10.2.2017 10:49

Elina Heino

Kuva: Colourbox

Rokotusvastaisuus saa joskus yllättäviä muotoja.

Hämeenlinnan kaupungin neuvolatoiminnan vastuulääkäri Anu Mähönen on törmännyt sellaisiinkin perheisiin, joissa lasta ei ole rokotettu lainkaan, mutta Espanjan matkaa varten lapselle halutaan hepatiittirokote.

– Mietin aina, mikä logiikka tässä oikein on.

Mähönen saattaa kohta saada vastauksen kysymykseensä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää tutkimuksen, joka selvittää rokotusvastaisuuden ja -luottamuksen takana olevia syitä.

THL:n Rokotusohjelmayksikön erikoistutkijaa Jonas Sivelää on pitkään kiinnostanut, mikä tekee salaliittoteorioista ja terveyteen liittyvistä harhakäsityksistä niin vetovoimaisia.

Hän väitteli syksyllä eteläafrikkalaisten aids-uskomuksista ja julkaisi vuonna 2015 populaarin tietokirjan Kaiken takana on salaliitto, joka kertoo, millaisten ajatusketjujen tuloksena salaliittoteoriat syntyvät.

THL:n tutkimuksessaan Sivelä aikoo keskittyä kolmeen teemaan: miten perheet tekevät päätöksen rokottamisesta, miten rokotusvastaisuus ja -myönteisyys ilmenevät terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa ja millainen on rokotuksia vastustavan yksilön ajatusmaailma. 

– Tavoite on luoda työkaluja, joiden avulla voidaan vahvistaa suomalaisten rokotusluottamusta.

Rahaa tähän asiaan, kiitos

Tein viime syksynä Mediuutisiin jutun siitä, kenen tehtävä olisi suitsia netissä vellovia terveyteen liittyviä vääriä käsityksiä.

Haastattelemani lääkärit olivat haluttomia puuttumaan sosiaalisen median villiin keskusteluun, yhdellä poikkeuksella.

He olivat valmiita puolustamaan somessa rokotuksia.

Huoli rokotuskattavuudesta on terveydenhuollossa pinnalla ja yhteinen.

Kollega kertoi törmänneensä samaan ilmiöön tammikuussa Lääkäri 2017 -tapahtumassa, jossa osallistujat kirjoittivat mieltään askarruttavista teemoista jonkin lääkeyhtiön esittelypisteessä. Lääkärit vaativat huomiota rokotustilanteelle.

Suomen Farmasialiitto julkaisi viime viikolla oman hälytyksensä.

Liiton mukaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien uhka on kasvussa, eikä meillä ole varaa menettää rokotteiden antamaa laumasuojaa vakavia sairauksia vastaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käynnistellä oleva tutkimus rokotusasenteiden mekanismeista ja niihin vaikuttamisen keinoista on ajankohtainen. Sille soisi löytyvän rahoitusta.

Elina Heino

Suomessa rokotuskattavuus on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, mutta joillakin seuduilla se on liian matala.

THL kertoi tammikuussa, että 61 kunnassa tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus on pudonnut alle laumasuojan rajan, eli vuonna 2014 syntyneistä lapsista on rokotettu vähemmän kuin 95 prosenttia.

Hämeenlinna on yksi näistä kunnista.

Vastuulääkäri Mähönen ei ole vielä ehtinyt analysoida, mistä se johtuu.

Hänellä on neuvolalääkäriksi poikkeuksellinen tausta. Mähönen on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ja toimi siinä roolissa esimerkiksi sikainfluenssaepidemian aikaan Helsingissä Meilahden sairaalassa.

Toisinaan hän kertoo rokotekriittisille perheille, mitä ikävää hän näki anestesiologina lasten teho-osastolla.

– Vanhemmat eivät täysin ymmärrä, että lapsia voi todella kuolla sairauksiin, jotka pidetään kurissa rokotuksilla. 

Sen mieleen palauttamisesta on ollut välillä apua.

Myös maahanmuuttajien myötä kasvanut epidemiariski on saanut rokotuskriittisiä perheitä uusiin ajatuksiin.

– Hämeenlinnassa on tapauksia, joissa rokotusohjelma on aloitettu 3-vuotiaana.

THL:n rokotusasenteita luotaava tutkimus etenee neljässä vaiheessa.

Ensin Sivelän hankkeessa identifioidaan ryhmiä ja yhteisöjä, joissa rokotuskattavuus on asennesyistä matala.

Seuraavaksi hän pyrkii ymmärtämään rokotuksiin liittyviä päätöksentekomekanismeja ja riskinarviointia käyttämällä kulttuurin- ja etnografisen tutkimuksen kvalitatiivisia menetelmiä, kuten

haastatteluja.

Tulosten perusteella tutkimuksessa kehitetään keinoja, joilla esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat kohdata ja lieventää rokotusvastaisuutta.

Viimeisessä vaiheessa tehdään jotain aivan uutta.

Sivelä aikoo mitata, vähensivätkö käytetyt keinot oikeasti rokotusvastaisuutta. 

Sitä ei tehty edes Ruotsissa, jossa tutkittiin rokotusvastaisuutta ja siihen tepsiviä interventioita jo vuonna 2013.

– Me emme jätä tätä puolitiehen. Pystymme todentamaan, onko toimenpiteillä oikeasti väliä, Sivelä sanoo.

Miten käytännön lääkärit kannustaisivat haluttomia vanhempia rokottamaan lastaan?

Vantaalla koulu- ja neuvolalääkärinä toimivan lastenlääkärin Tom Sundellin mielestä rokotuskriittisten perheiden määrä ei ole kolmen neljän vuoden sisällä lisääntynyt, mutta rokotuksiin epävarmasti suhtautuvien osuus on kasvanut.

Hän jakaisi luotettavaa rokotustietoa nimenomaan näille epäröiville perheille. Valmiiksi rokotuskielteisiin on vaikea vaikuttaa.

Rokotteiden hyöty on kiistaton, ja siitä vaikeneminen olisi Sundellin mielestä vaarallista.

– Jos annamme paljon tilaa jyrkän rokotuskriittisille näkökannoille, ne muuttuvat kohta laajan yleisön mielessä totuudeksi ja rokotuskattavuus vähenee merkittävästi.

Anu Mähönen ottaisi vanhempien kanssa puheeksi sen, miten maailma on muuttunut.

Jos lapsi sairastuu rokotusohjelmalla suojattuun tautiin, oireet ovat niin harvinaisia, etteivät niitä välttämättä tunnista vanhemmat eivätkä päivystyksen lääkäri.

– Diagnoosi ja hoito saattavat viivästyä. Lisäksi koko ajan lisääntyvä antibioottiresistenssi voi aiheuttaa riskin, että sairaus ei hoidukaan.

Mähönen on havainnut, että vauvaikäisten vanhemmat eivät enää lue paperisia lehtiä. Sosiaalinen media pitäisi valjastaa rokotustiedon jakamiseen.

Silläkin on merkitystä, miten Googlen hakukone toimii.

Kun Mähönen googlasi kokeeksi sanan rokote, ensimmäisenä tarjolle ei tullut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteinfo vaan lääkeyhtiön rokote.fi -sivusto ja rokotuskriittisten rokotus.info.

– Lääkefirman sivusto on toki hyvä, mutta salaliittoteoreetikot eivät usko mihinkään, mitä alan firmat sanovat.

Hakukoneoptimointi olisi siis yksi keino vaikuttaa asenteisiin, varsinkin kun epävarmat vanhemmat hakevat ensimmäiseksi rokotetietoa netistä.

Tai niin ainakin luullaan. THL:n tutkimus selvittää, onko se totta. 

 

Kirjoitus on julkaistu 10.2.2017 ilmestyneessä Mediuutisten numerossa 6/2017.

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.