TERVEYSTALOUSTIEDE

THL:n Pekurinen: Sote-uudistuksen jälkeen terveydenhuollon rahoitukseen vaikuttaa enemmän banaanien kuin lääkkeiden hinta

  • 5.2. 08:48

Nina Airisto

Kuva: Colourbox

Terveydenhuollon kustannusten kasvun hillintätavoite on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kuumista kysymyksistä. Asia nousi oikeutetusti esille myös viime perjantaina pidetyssä Terveystaloustieteen päivässä.

Sote-uudistuksella pyritään hillitsemään terveydenhuollon kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Markku Pekurinen käsitteli puheenvuorossaan sitä, miten uudistusprosessi ehdotuksineen pystyy kovan tavoitteen saavuttamaan.

 

Tavoitteen saavuttaminen on Pekurisen mukaan epätodennäköistä monesta syystä. Yksi syy on se, että valinnanvapauden edistämiseksi pitää palvelutarjontaa pystyä lisäämään ja se vaatii investointia.

– Tausta-ajatus valinnanvapausuudistuksessa näyttää olevan, että tehdään henkilöstön ja markkinoiden uusjako ilman, että sen toteuttamiseen investoidaan senttiäkään.

THL on kuitenkin tehnyt laskelmia – Pekurisen mukaan karkeita sellaisia – joiden mukaan valinnanvapauden laajentaminen perusterveydenhuollossa vaatii noin 300 miljoonan euron lisäinvestoinnin palvelujärjestelmään.

– Ilman sitä on epätodennäköistä, että palvelujen saatavuutta pystytään aidosti parantamaan. Toki nyt markkinat jaetaan uudelleen ja yksityissektorin rooli kasvaa merkittävästi.

Säästötavoite karkaa sote-uudistajilta Pekurisen mukaan myös hieman yllättävästä syystä. Soten ideana on, että kilpailu palveluntuottajien kesken lisääntyy, jolloin terveydenhuollon toiminta tehostuu.

– On huomattava, että kysymys on laatukilpailusta, ei hintakilpailusta. Palveluntuottajille maksetaan kiinteä korvaus tuotetuista palveluista. Jos palveluntuottajat pystyvät tehostamaan toimintaansa – ja uskon, että ne pystyvät niin tekemään huomattavasti – on selvää, että ne pitävät taloudellisen hyödyn itsellään, Pekurinen sanoo.

Maakunnilla ei ole mekanismia, jolla ne pystyisivät ulosmittaamaan tuotannon tehostumisesta syntyvän taloudellisen edun itselleen.

 

Toisaalta Markku Pekurinen nosti esiin myös asioita, joiden vuoksi kustannusten kasvua todennäköisesti pystytäänkin suunnitellussa sote-mallissa hillitsemään.

Lakipykäliin on kirjattu asioita, jotka varmistavat tämän, Pekurinen sanoi.

– Päinvastoin kuin kuntataloudessa, maakuntataloudessa vain osa sosiaali- ja terveydenhuollon todellisesta kustannuskasvusta otetaan huomioon, kun määritellään valtion rahoitusta maakunnille sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen.

Asiaan vaikuttava teknissävytteinen seikka lakipykälissä on se, että maakuntien kustannuskehitystä kuvaamaan rakennetaan uusi indeksi.

Pekurinen sanoo, että tuleva maakuntaindeksi ei sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla kuvaa niiden menokehitystä, vaan se rakentuu kolmesta komponentista. Niistä yksi on kuluttajahintaindeksi.

– Kuluttajahintaindeksi tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen vaikuttaa banaanien hinta enemmän kuin terveydenhuollossa käytettyjen laitteiden tai lääkkeiden hinta.

Tämä asia varmistaa Pekurisen mukaan sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusperiaate irtoaa sen käytännön toiminnasta.

Kustannusten kasvun hillintä onnistunee Pekurisen mukaan myös siksi, että lakipykälissä maakuntien lainanotto-oikeus rajataan lyhytaikaiseen lainanottoon, ikään kuin viimeiseksi vakuudeksi.

– Maakunnat voivat rahoittaa lainarahalla vain tilapäisiä maksuvaikeuksia, mutta investointeihin ja toiminnan kehittämiseen ei pysyvämpää lainaraha-apua saa.

 

Pekurinen sanoi myös hämmästelevänsä sitä, ettei maakuntien tulevasta rahoitusperiaatteesta ole syntynyt minkäänlaista keskustelua.

– Rahoitusperiaate on maakuntien toiminnan kannalta erittäin tärkeä asia, Pekurinen totesi.

Terveystaloustieteen päivän järjestivät Terveystaloustieteen seura yhdessä THL:n ja Hankenin kanssa.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.