PSYKIATRIA

Taysin DBS-yksikkö keskittyy

  • 7.8.2009 10:18

Reima Kangas

Tampereen ylipistollinen sairaala perustaa Deep Brain Stimulation -yksikön, joka pyrkii profiloitumaan psykiatristen potilaiden hoitoon. Yksikkö operoi ensimmäiset neurologiset potilaat ehkä jo elokuun aikana. Psykiatrisia potilaita aletaan hoitaa loppuvuodesta.

– Menetelmä näyttää lupaavalta. Luin juuri, että kollegoilla Kanadassa on 25 potilaan sarja operoituja depressiopotilaita, sanoo Taysin neuro- ja vanhuspsykiatrian ylilääkäri Hanna-Mari Alanen.

Kyseessä on Toronton yliopistossa toimiva Andreas M. Lozanon tutkimusryhmä, joka julkaisi ensimmäisen aihetta käsittelevän artikkelin Helen S. Maybergin johdolla vuonna 2005.

Näin toimii Deep Brain Stimulation

Aivoihin asennetaan elektrodit, joiden kautta kulkee säädettävä sähkövirta. Sähkö hillitsee aivoaluetta, jonka toiminta on masentuneilla yliaktiivista.

Helen S. Mayberg sijoitti elektrodin Brodmanin aivoaluellee 25. Ali Rezain tutkimusryhmä on käyttänyt kapsula interna-hermoradan etuosaa.

Stereotaktinen leikkaus kestää 6-8 tuntia. Kalloon porataan reikä ja elektrodit viedään syvälle aivoihin.

Elektrodit asennetaan paikallispuudutuksessa, joten potilaan tuntemuksia voidaan kysyä koko ajan. Näin voidaan etsiä elektrodille paras paikka.

Kun oikea asennuskohta on löytynyt, potilas nukutetaan. Elektrodeista vedetään johdot ihon alitse rintakehällä olevaan säätimeen.

Leikkauksen aikana säädetään virran voimakkuuden ylä- ja alaraja. Potilas pystyy myöhemmin säätämään virtaa kirurgin asettamissa rajoissa.

Katso video Cleveland Clinicin neurokirurgin Ali Rezain johtamasta DBS leikkauksesta Parkinson-potilaalle!

Ryhmällä on työn työn alla uusi julkaisu. Ennakkotietojen mukaan 60 prosenttia operoiduista depressiopotilaista sai yli 50 prosentin korjaantuvuuden Hamiltonin depressiotestissä.

Suomessa aivojen syvien osien sähköistä stimulaatiota ei vielä ole käytetty psykiatrisiin potilaisiin. Koko maailmassa menetelmällä on hoidettu alle sataa psykiatrista potilasta.

Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevalvontavirasto FDA myönsi helmikuussa terapioita ja muun muassa DBS-stimulaattoreita kehittävälle Medtronic-yhtiölle luvan hoidon kaupalliseen käyttöön pakko-oireiseen häiriöön (OCD). Hoitoresistenttiä depressiota menetelmällä on hoidettu vasta tutkimuksissa.

Masennus voi hellittää heti

Taysin neurokirurgi Kai Lehtimäki on tutustunut menetelmään muun muassa Yhdysvalloissa Cleveland Foundation Clinicin psykiatrin Donald Malonen opastuksella. Clevelandissa ollaan ehkä pisimmällä masennuksen hoidossa tällä menetelmällä.

Brownin yliopisto aloitti DBS-hoidot OCD-potilaille vuonna 2000. Vuotta myöhemmin työryhmään liittynyt Cleveland Clinic -sairaalan neurokirurgi Ali Rezai kertoo, että he huomasivat nopeasti muutoksen potilaiden mielialassa. Sen jälkeen tuntui luonnolliselta kokeilla hoitoa depressiopotilaillekin.

54-vuotias Diane Hire oli ryhmän ensimmäisiä masennuspotilaita. Hän oli sairastanut kymmenen vuotta vaikeaa masennusta, johon lääke- ja sähköhoidot eivät olleet auttaneet.

Hire kertoi mielensä kirkastuneen välittömästi, kun Kun Rezai käänsi virran stimulaattoriin leikkaushuoneessa. Viikkoa myöhemmin Hire aloitti laitteen kanssa uuden elämän kotonaan.

Aina vaikutus ei näy yhtä nopeasti, ja joka tapauksessa täyden hoitovasteen syntyminen vie viikkoja tai kuukausia.

Hire kertoi kokemuksistaan DBS-tutkimusta rahoittavan Dana-säätiön konferenssissa viime vuonna.

– Nyt herään joka aamu onnellisena siitä, että olen elossa. En ole uusi tai muuttunut ihminen. Olen se joka olin, Hire sanoi.

Rezaita ja Hirea haastatteli Dana-säätiön verkkojulkaisu.

Tays tutkii kaikki DBS-potilaat psykiatrisesti

Lehtimäkeä hämmästyttää, miten nopeasti hoito voi auttaa masennuspotilaita. Alanen ei ole niin yllättynyt. Pitkäniemen sairaalassa on viimeiset 15 vuotta käytetty paljon perinteistä sähköhoitoa.

– Sähköhoidonkin teho psykoottisessa depressiossa on aika dramaattista. Niillä, joita hoito auttaa, teho on nähtävissä jo muutaman hoitokerran jälkeen, Alanen sanoo.

Alanen ei pidä paluuta aivoihin kajoamiseen suurena kynnyksenä psykiatriassa. Hän toteaa, että kyllä sähköhoidollakin aivoissa tietyssä mielessä käydään. Pitkäniemessä on hoidettu pitkään myös aivovammojen jälkitiloja, joten siinäkin mielessä kallon sisälle meneminen on tuttua.

– Mutta on kyllä mielenkiintoista nähdä uuden hoidon tuloksia potilaan kannalta ja tutkimustuloksia.

Tays toimii sikäli eri tavalla kuin muut DBS-hoitoa antavat yksiköt, että myös neurologiset potilaat tutkitaan psykiatrisesti.

Psykiatrisille potilaille hoitoa annetaan pakko-oireiseen häiriöön ja hoitoresistenttiin masennukseen.

– Potilaiden valintaan kiinnitetään suurta huomiota. Mukana ei saa olla muuta komorbiditeettia, ei persoonallisuushäiriötä tai vaikeaa alkoholismia, sanoo Alanen.

Potilaita seurataan hyvin tarkasti ennen operaatiota ja vuosi sen jälkeen. Myöhemminkin hoitoyhteys säilyy tiiviinä.

– Psykiatrit kertoivat San Franciscon konferenssissa, että potilaisiin tulee loppuelämän mittainen hoitosuhde, sanoo Lehtimäki.

Jo laitteen säätöjä koskevia puheluita tulee potilailta säännöllisesti.

Aivonosien tuhoamisesta toiminnan säätämiseen

Neurokirurgi Timo Tähtinen on aikoinaan seurannut jo, kun suomalaisen stereotaktisen neurokirurgian uranuurtaja Lauri V. Laitinen teki elektrodeilla leesioita aivoihin.

– Nyt tuntuu, että olemme kehityksen huipulla. Päästään säätämään aivojen toimintaa sen sijaan että vain tuhotaan tai poistetaan sieltä jotain, sanoo Tähtinen.

DBS-yksikköä ajanut Taysin neurokirurgian klinikan ylilääkäri Juha Öhman on ollut pitkään innostunut uudesta hoidosta.

– Jos kaikki menee nappiin, voimme kokeilla hoitoa potilaaseen ensi kertaa jo tämän vuoden lopulla, Öhman sanoi Mediuutisille kaksi vuotta sitten.

Rahoituksen järjestyminen, laitteiden hankinta ja hoitoprosessin hiominen on kuitenkin vienyt aikaa.

Öhman, Alanen ja Lehtimäki korostavat, että Tays haluaa tehdä kaiken viimeisen päälle. Siksi yksityiskohtien hiomisesta ei tingitä.

Lehtimäki arvioi, että Tampereella operoidaan muutamia kymmeniä potilaita vuodessa, kun DBS-yksikkö pääsee vauhtiin.

– Parkinson-potilaiden DBS-hoito on vakiintunut Helsinkiin ja Ouluun. Jatkossa hoidamme tietenkin omat potilaamme. Epilepsiaa ja psykiatrisia potilaita ei vielä hoideta tällä tavalla Suomessa ollenkaan. Tällainen voisi keskittyä Tampereelle, pohtii Lehtimäki.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.