Liskolääke ei syrjäytä metformiinia tyypin 2 diabeteksen hoidossa

  • 2.11.2007 09:43

Mari Heikkilä

Eipä arvaa lisko, että sen hitaasta ruoansulatuksesta hyötyvät nyt myös tyypin 2 diabeetikot. Eläimen syljen yhdisteestä löytyi malli lääkkeelle, jolla on Yhdysvalloissa jo yli puoli miljoonaa käyttäjää.

”Liskolääke” eksenatidi (Byetta) tuli EU-markkinoille vuosi sitten marraskuussa. Sen mekanismi on täysin uusi, sillä se vaikuttaa sokerinsäätelyyn vain tarvittaessa. Kyseessä on ihmisen GLP-1-ruoansulatushormonin kaltainen synteettinen peptidi.

Eksenatidi ei ole ainoa uusi lääke tyypin 2 diabetekseen. Lähes kaikilla isoilla lääkeyhtiöillä on tulossa myyntiin tai tuotantoputkessa uusia lääkkeitä tautiin.

Ehkä on jo aikakin. Insuliini otettiin käyttöön jo 1900-luvun alussa, sulfonyyliurea ja metformiini 1940–1950-luvuilla.

Uudet aseet ovat tervetulleita, sillä sairaus yleistyy räjähdysmäisesti, kun länsimaiset ihmiset lihovat.

Metformiinin asema ei horju

Esitteiden mukaan uudet diabeteslääkkeet ovat toinen toistaan häikäisevämpiä ja innovatiivisempia. Mullistavatko ne tyypin 2 diabeteksen hoidon?

Mehiläisen diabeteslääkärin ja Käypä hoito -työryhmän jäsenen Antti Virkamäen vastaus on ei ja joo.

Uudet lääkkeet eivät korvaa metformiinia tai insuliinia. Ne tulevat niiden lisäksi.

– Metformiinin asemaa ei varmasti tulla horjuttamaan vielä pitkään aikaan. Sen käytöstä on jo kymmenien vuosien kokemus ja se tiedetään turvalliseksi. Samoin insuliini on edelleen tehokkain lääke, joka tulee varmasti säilyttämään kutinsa.

Uusissa lääkkeissä on kuitenkin mullistavaa niiden kyky normalisoida aineenvaihduntaa ja haiman toimintaa.

– Vastaanotolla potilasta kehotetaan liikkumaan enemmän ja syömään vähemmän. Joillakin vanhoilla lääkkeillä ohjeen noudattamisen seurauksena voi olla hypoglykemia, ellei potilasta ohjata samalla vähentämään lääkettä. Uusissa lääkkeissä on hienoa, että potilas voi touhuta ja harrastaa liikuntaa ohjeiden mukaan, sanoo Virkamäki.

Kansanterveyslaitoksen ja Mehiläisen diabeteslääkärille Timo Vallelle uudet lääkkeet ovat tervetulleita, sillä vanhoja on vain muutama, eikä niillä saada räätälöityä kaikille hyvää hoitoa. Myös vaikutustavat ovat erilaisia.

– Metformiini vaikuttaa voimakkaimmin paastosokeriin, kun esimerkiksi eksenatidi ja sitaglip­tiini vaikuttavat erityisesti aterian jälkeisiin sokeriarvoihin. Ne tukevat siten hyvin toisiaan.

Tulokset ovat lupaavia.

– Eksenatidia on käytetty Yhdysvalloissa paljon jo kahden vuoden ajan, joten kokemusta on kertynyt. Se on ollut suosittu laihduttavan vaikutuksen vuoksi. Myös sitagliptiinillä on Amerikassa jo yli miljoona käyttäjää. On kuitenkin muistettava, ettei pitkäaikaisvaikutuksista vielä tiedetä, korostaa Valle.

Hinta hirvittää vähätuloista

Uudet lääkkeet ovat kalliita. Eksenatidi maksaa potilaalle noin viisi euroa päivässä. Se ei ole korvattava. Sitagliptiini saa peruskorvattavuuden marraskuun alusta. Hinnaksi jää hieman yli euro päivässä.

– Voi olla, ettei potilaalla ole varaa aloittaa lääkitystä, vaikka hyvä kombinaatio löytyisikin. Pelkkä peruskorvattavuuskaan ei vielä muuta tilannetta, sanoo Valle.

Valle pelkää, ettei eksenatidi tule kalliin hintansa vuoksi löytämään roolia Suomessa.

Virkamäen mukaan on jo nähtävissä, että rikkailla on varaa uusiin lääkkeisiin, köyhillä ei. Vaikka joillekin vajaan 2 000 euron vuosittainen maksu eksenatidista ei ole ongelma, toisilla pienempikin kustannus kaataa talouden.

– Suomessa on valittu linja, jossa uudet lääkkeet otetaan hitaasti korvausjärjestelmän piiriin. Vedotaan ehkä siihen, että niistä ei ole vielä riittävästi kokemusta. Toisaalta se on hyväkin, koska mahdollisilta ongelmilta vältytään. Seurauksena voi kuitenkin olla, että hyvä hoito viivästyy vuosilla. Lisäksi lääkeyhtiöt miettivät varmaan kahteen kertaa ennen kuin tuovat uusia lääkkeitä Suomen markkinoille.

Kaikkea yhteiskunnan ei tarvitse korvata, mutta järjestelmän pitäisi olla tasa-arvoinen.

– Nykyjärjestelmässä kärsivät eniten monisairaat ja köyhät, Virkamäki sanoo.

Metformiini preventioon?

Ennaltaehkäisevät lääkkeet ovat tulevaisuuden virtaus.

Ehdottomia hittituotteita ovat laihdutuslääkkeet. Samat vaikutusmekanismit auttavat usein sekä lihavuuteen että tyypin 2 diabetekseen. Muun muassa laihdutuslääke rimonabantti alentaa myös verensokeria, ja diabeteslääke eksenatidia käytetään Yhdysvalloissa epävirallisesti myös laihdutuslääkkeenä.

Toinen suuntaus on metformiinin preventiivinen käyttö, josta on jo tutkimusnäyttöä. Nykyisin lääkitys aloitetaan vasta diagnoosihetkellä. Korkea verensokeri rappeuttaa elimistöä kuitenkin jo useita vuosia aiemmin.

– Tässä herää ajatus, otettaisiinko metformiini käyttöön aidosti preventiivisenä lääkkeenä vai muutetaanko itse diabeteksen diagnostisia kriteereitä alhaisemmalle tasolle, jotta hoito olisi sallittua jo aiemmin, sanoo Virkamäki.

Nykyistä varhaisempi metformiinin käyttö saattaisi estää komplikaatioita, säästää yhteiskunnan varoja ja lykätä kalliiden lääkkeiden käyttöpakkoa. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten viranomaiset suhtautuvat asiaan.

– Se on sellaista peliä, jossa Käypä hoito -suosituksilla tai lääketieteellä ei enää ole tekemistä, hymähtää Virkamäki.

Parantava pilleri puuttuu

Millaista tyypin 2 diabeteksen hoito on tulevaisuudessa?

Vallen mukaan lähivuosina on tulossa monia uusia lääkkeitä. Osa perustuu aiemmin opittuihin mekanismeihin, mutta myös täysin uutta on luvassa. Kehitys on nopeaa. Pari lääkettä on jo faasi II -kokeissa Suomessa.

Tulevaisuudessa saadaan potilaita mahdollisesti myös tyypitettyä geneettisesti. Silloin nähdään suoraan, keneen tepsivät mitkäkin lääkkeet tai ketkä saavat sivuvaikutuksia.

Pian siis piisaa lääkkeitä, mutta saadaanko tauti paranemaan?

Timo Vallen vastaus on ei. Parantavaa tai taudin estävää lääkettä, pilleriä tai rokotetta, ei ole näköpiirissä.

Yksi parantava konsti kuitenkin on.

– Puuttuminen ylipainoon ja liikunnan lisääminen ovat ainoita keinoja, joilla yhteiskunnan rahat saadaan riittämään tulevaisuudesssa, sanoo Valle.

Eläinkunnasta voisi ottaa mallia siinäkin. Luonnossa henkiin jääminen on useimmiten nopeista jaloista kiinni.

Lue lisää 2.11. ilmestyneestä Mediuutisista.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.