LAINSÄÄDÄNTÖ

Lääkkeitä menee paljon hukkaan jäykän velvoitevarastoinnin takia

  • 16.6.2017 09:15

Minna Pihlava

Kuva: Colourbox

Suuria määriä lääkkeitä menee hukkaan velvoitevarastoinnin vuoksi.

Esimerkiksi lääkeyhtiö Orion joutui hävittämään alkuvuodesta 36 000 euron arvoisen erän Staflocil-sairaala-antibioottia, kun lain vaatima velvoitevarasto jäi vuodenvaihteessa käsiin uuden kilpailutuksen jälkeen.

Pfizer joutuu hävittämään vuosittain 100 000–200 000 euron arvosta lääkkeitä vastaavasta syystä, arvioi laatuasioista vastaava johtaja Pasi Virta.

– Nykylaki ei huomioi nopeatempoisuutta, joka on rakennettu lääkemarkkinoiden sisään, sanoo analyytikko Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.

Hän viittaa viitehintajärjestelmään ja sairaalalääkkeiden nykymuotoiseen kilpailutukseen. Ne eivät olleet olemassa, kun velvoitevarastointilaki tuli voimaan 1984. Uusi laki vuodelta 2008 ei radikaalisti muuttanut järjestelmän perusteita.

Myös sairaala-apteekeilla on varastointivelvoite, mutta niissä hukkaa ei synny suuria määriä.

– Käytämme vanhaa varastoa niin kauan kuin sitä on ja vaihdamme liukuvasti uuteen, kuvaa toimitusjohtaja Marja Iso-Mustajärvi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksesta.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan velvoitevarastoissa on lääkkeitä yhteensä lähes 200 miljoonan euron arvosta. Huoltovarmuuskeskus on maksanut lääkkeiden toimittajille 3–6 miljoonan euron vuosittaisen korvauksen korkotasosta riippuen.

Velvoitevarastointi

Lääketehtailla, lääkevalmisteiden maahantuojilla, terveydenhuollon toimintayksiköillä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on velvollisuus varastoida lääkkeitä.

Fimean ylläpitämässä velvoitevarastointiluettelossa on nyt 1 392 valmistetta, jotka sisältävät noin 130 eri lääkeainetta. Mukana on esimerkiksi sydän-, kipu-, reuma-, anestesia-, diabetes, astma- ja psyykenlääkkeitä.

THL:n pitää varastoida rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita lukuun ottamatta influenssarokotteita.

Lääketehtaiden ja maahantuojien pitää varastoida lääkkeestä riippuen kolmen, kuuden tai kymmenen kuukauden tarve. Käytännössä varastoinnin hoitaa usein lääketukku.

Terveydenhuollon toimintayksikön pitää varastoida samoja lääkkeitä kahden viikon taikka kolmen tai kuuden kuukauden tarve ja lisäksi velvoitevarastointiasetuksen erillisen liitteen määräämää 51 syöpälääkettä kolmen kuukauden tarve.

 

 

 

Varastointivelvollisia ärsyttää ennen kaikkea järjestelmän jäykkyys.

Velvoitevarastoitavan lääkkeen määrä määräytyy edellisvuoden maaliskuun ja elokuun välisen myynnin perusteella. Velvoite ei heti muutu miksikään, vaikka yhtiö häviäisi tarjouskilpailun eikä saisi lääkettä toimitettua juuri minnekään seuraavana vuonna.

Sairaala-apteekit järjestävät tarjouskilpailut yleensä kahden vuoden välein. Viitehintajärjestelmässä vaihtelut ovat tätäkin nopeampia, koska hinnat voivat vaihtua kolmen kuukauden välein.

– Muissa Euroopan maissa teollisuudelle ei ole asetettu näin kovia velvoitteita, sanoo Orionin Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Janne Maksimainen.

Hän pitää velvoitevarastoinnin ongelmia oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

– Jos velvoitetaan pitämään tuotetta, varastoidulle määrälle pitäisi myös olla ostaja tai sopia jokin muu kompensaatiojärjestelmä, hän sanoo.

Ongelma korostuu hänen mukaansa mikrobilääkkeillä, joita teollisuuden pitää varastoida kymmenen kuukauden laskennallinen tarve.

Yksi vaihtoehto Maksimaisen mielestä on, että julkiset yksiköt ottavat velvoitevarastoinnin kontolleen.

Jos järjestelmää ei rukata, hänen mielestään on jopa uhkana, että Suomen markkinoilta poistuu toimijoita huonon kannattavuuden vuoksi ja lääkkeiden saatavuus heikkenee.

Osaratkaisu voisi Marja Iso-Mustajärven mukaan olla se, että sairaalalääkkeen toimittajan vaihtuessa vanhan toimittajan velvoitemäärä alkaisi laskea ja uuden toimittajan velvoite nousta heti tarjouskilpailun ratkettua. Kilpailu ratkeaa 2–3 kuukautta ennen varsinaista toimituskautta.

Tämä ei ratkaise koko ongelmaa, koska osaa lääkkeistä pitää varastoida kuuden tai kymmenen kuukauden tarpeen verran.

Joustavuutta toisi Nadia Tammisen mukaan sekin, että tietyn valmisteen varastoa voisi korvata toisilla samaa lääkeainetta sisältävillä valmisteilla.

Muutospainetta kohdistuu myös siihen, mitä lääkkeitä varastoidaan.

Alun perin lain idea on ollut kansainvälisiin kriiseihin varautuminen. Viime vuosina varastot ovat käytännössä palvelleet saatavuushäiriöiden puskurina.

Listoilla on lääkkeitä, jotka eivät liity akuutteihin kriisitilanteisiin. Nadia Tammisen mielestä moni itsehoitolääke on tällainen, samoin verenpaine- ja närästyslääkkeet.

Hänen mielestään saatavuushäiriöihin ja kansainvälisiin kriiseihin pitäisi varautua erillisillä järjestelmillä.

– Nykyinen velvoitevarastointilaki ei ole kauhean ketterä tapa hoitaa tilapäisiä saantihäiriöitä, Tamminen sanoo.

Myös Marja Iso-Mustajärvi on kahden erillisen varautumisjärjestelyn kannalla. Tämä siksikin, että pula voi tulla niistäkin lääkkeistä, jotka eivät nyt kuulu velvoitevarastoinnin piiriin.

Haastateltujen mielestä olisi tarpeen tehdä perusteellinen mietintä siitä, mihin halutaan varautua, ja päättää varastoitavista lääkkeistä ja niiden määristä sen pohjalta. Mahdollisten kriisien – esimerkiksi sota, terrorismi, pandemia tai rahtiliikenteen seistahtuminen – vaikutukset lääketarpeelle ja lääkkeiden saatavuudelle ovat erilaisia.

Pieniä rukkauksia systeemiin on tehty viime vuosina. Esimerkiksi varastointivelvoitetta on voinut vuodesta 2015 hoitaa, väliaikaisesti ja Fimean luvalla, vieraskielisin pakkauksin.

Suurta uudistusta ei ole lähiaikoina luvassa.

– Nykyiseen hallitusohjelmaan ei mahtunut velvoitevarastointilain kokonaisuudistusta, sanoo hallitusneuvos Anne Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Nadia Tammisen mielestä uudistuksen valmistelu pitäisi silti aloittaa pikimmiten.

– Miettimistyö kannattaisi aloittaa jo nyt, jotta lakihanketta päästään edistämään seuraavalla hallituskaudella, hän sanoo.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.