Yhdenvertaisuus

Lääkäreiden mielestä terveydenhuolto on epätasa-arvoista eri väestöryhmien välillä

  • 12.7.2017 09:18

Anna Niemelä

Kuva: Colourbox

Lääkäreiden mielestä terveydenhoidon tasa-arvo eli kaikkien yhtäläinen mahdollisuus hoitoon ja lääkkeisiin ei toteudu Suomessa.

Tämä ilmenee terveysalan ammattilaisten uutis- ja ajankohtaismedian Mediuutisten tekemästä sähköpostikyselystä, johon vastasi 707 lääkäriä kesäkuun alussa. Vastaajat ovat terveyskeskuksista, yksityissektorilta sekä julkisesta erikoissairaanhoidosta.

Yli puolet lääkäreistä ilmoittaa törmäävänsä ainakin kuukausittain työssään siihen, että hoidon tasa-arvo ei toteudu. Vastaajista 30 prosenttia kertoo kohtaavansa tällaisen tilanteen viikoittain.

Terveydenhuollossa on vastaajien mukaan eniten epätasa-arvoa eri väestöryhmien kesken. Vastaajista 66 prosenttia on sitä mieltä, että terveydenhuolto ei ole tasa-arvoista eri väestöryhmien kesken. Lääkäreistä 34 prosenttia ajattelee, että eri väestöryhmät saavat tasa-arvoista hoitoa.

Potilailla ei ole varaa lääkkeisiin

Epätasa-arvo väestöryhmien välillä näkyy lääkäreiden mukaan siinä, että potilailla ei ole varaa ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä. Useimmin mainittiin diabeteslääkkeet, joissa muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin tämän vuoden alussa alempaan erityiskorvausluokkaan. Lääkäreiden mukaan potilaat vaihtavat diabeteslääkityksiään lääkkeiden hinnan takia.

”Erityiskorvausten heikennys teki nyt uusimpana muutoksena diabeteksen hoidosta haasteellista osalle potilaista”. ”Nyt vuodenvaihteen jälkeen, kun diabeteslääkkeiden korvaukset huononnettiin, myös diabeetikoiden lääkelaiminlyönnit taloudellisista syistä lisääntyvät”, vastaajat kertovat.

Lääkkeiden maksukaton omavastuuosuus vaikuttaa potilaiden lääkehankintoihin alkuvuonna, joissain tapauksissa varsin dramaattisestikin. Yksi vastaajista kuvaa tilannetta näin: ”Hoidan paljon reumapotilaita ja näen ns. tavallisillakin ihmisillä olevan merkittäviä hankaluuksia ostaa alkuvuodesta biologisia lääkkeitä, sillä heidän pitäisi maksaa kerralla vuotuisen maksukaton täyttävä summa. Sen seurauksena hoitoon tulee keskeytyksiä. Ne saattavat taudin aktivoitumisen ohessa johtaa lääkkeen tehon menetykseen lääkevasta-aineiden muodostumisen kautta. Näen em. syystä johtuvia biologisen lääkityksen taukoja sekä aikuisilla että alaikäisillä lapsireumapotilailla”.

Myös astman ja COPD:n hoidossa lääkkeiden hinta vaikeuttaa hoitoa osalla potilaista.

”Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastava potilas ajautuu toistuvasti osastohoitoon, koska ei ole varaa lääkkeisiin ja taudin pahenemisvaihe iskee jälleen päälle, kun edelliseltä sairaalajaksolta saadut lääkkeet kotona loppuvat. Tällä potilaalla myös liikkuminen ja fyysinen kuntoutus jäävät pois, koska ei ole varaa hankkia happipulloja, joista voisi liikkuessa hyötyä”.

Halpakin lääke voi olla liian kallis, jos rahaa on vähän.

”On tilanteita, joissa potilas ilmoittaa hakevansa antibiootin vasta seuraavana palkkapäivänä eikä silloin kun sen tarvitsisi”. ”Lääkitys aloitetaan, kun saadaan rahaa, vaikka esimerkiksi tarpeellinen antibioottikuuri keuhkokuumeeseen pitäisi aloittaa mahdollisimman pian eikä 2-3 päivän kuluttua”, lääkärivastaaja kertoo.

Työterveyshuolto jakaa kansaa

Työterveyshuolto luo lääkäreiden mielestä epätasa-arvoa suomalaisten välille. Sen vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksioikoisia. Työterveyshuollon kautta lääkärin vastaanotolle pääsee nopeammin kuin terveyskeskuksessa ja usein myös jatkohoito järjestyy nopeammin. Osa vastaajista mainitsee, että näin kuuluu ollakin, koska työikäisten pitää saada nopeasti hoitoa, jotta työkyky säilyy.

Lääkärivastaajien mukaan myös työterveyshuoltoon kuuluvien henkilöiden kesken on epätasa-arvoa sen suhteen, kuinka laajoja työterveyshuollon palveluita työnantajan sopimukseen kuuluu. Osalla sopimuksen voivat olla hyvin suppeita ja potilaat lähetetään jatkohoitoon julkiselle sektorille.

Työttömät, köyhät ja vanhukset ovat kokonaan julkisen sektorin tarjoaman hoidon varassa ja saattavat joutua odottamaan hoitoon pääsyä pitkäänkin. Lääkäreiden mukaan julkinen sektori pyrkii hoitamaan tasa-arvoisesti kaikki potilaat. Tosin odotusaika hoitoon vaihtelee. Pitkiä jonotusaikoja julkisen sektorin palveluihin pidettiin ongelmallisina. Niiden vaikutus näkyy joissain tapauksissa jopa siinä, että helposti hoidettavissa oleva sairaus ehtii kehittyä vakavaksi.

Lääkärivastaajista osa muistuttaa siitä, että eri sosiaaliryhmien väliset erot liittyvät pitkälti elämäntapoihin ja esimerkiksi koulutukseen. Näiden tuomiin eroihin terveydessä on vaikea vaikuttaa terveydenhuollon keinoin.

Köyhyys näkyy hyvin monella tavalla

Suomalainen köyhyys näkyy lääkäreille lääkkeiden hintojen lisäksi siinä, että potilaat yrittävät vältellä lääkärin vastaanotolle tulemista, koska vastaanottokäynti maksaa ainakin terveyskeskusmaksun verran. Sen sijaan potilaat haluaisivat hoitaa vaivansa halvemmalla tai maksuttomalla puhelinajalla.

Myös matkakulut vastaanotolle huolestuttavat potilaita tai potilas ei tule niiden takia vastaanotolle tai esimerkiksi tarpeellisiin laboratoriokokeisiin. Sairaalaan joutumista vältellään myös kulujen pelosta ja potilaat toivovat nopeaa kotiutusta vältelläkseen hoitopäivämaksuja. Osalle potilaista poliklinikkamaksutkin saattavat olla liian korkeita. Osa potilaista ei uskalla jäädä sairauslomalle vaan sinnittelee sairaana töissä työsuhteen epävarmuuden takia.

Vähävaraisen on vaikea päästä fysioterapiaan tai psykoterapiaan, jos niistä ei ole varaa maksaa itse.

Moni lääkärivastaaja nostaa esiin haavanhoitotuotteiden kustannukset, jotka saattavat tehdä yksinkertaisesti hoidettavasta asiasta vaativasti hoidettavan.

”Potilas ei pystynyt hankkimaan haavanhoitotuotetta, jonka avulla konservatiivinen haavanhoito olisi onnistunut, vaan on jouduttu revisioleikkauksiin ja varvasamputaatioon”, lääkäri kirjoittaa.

Vähävaraisuus voi näkyä myös huonona hampaiden hoitona, joka aiheuttaa terveysongelmia sekä saattaa vaikeuttaa muun hoidon antamista.

”Tekonivelleikkaukseen menevä potilas siirtää ja jättää menemättä leikkaukseen, koska ei ole varaa hammashoitoon, jota tarvitaan, jotta voidaan leikata”, lääkäri kirjoittaa.

Maahanmuuttajien hoidossa epätasa-arvoa syntyy siitä, että tulkkipalveluita voi olla hankala saada eikä tulkkikaan aina auta avaamaan esimerkiksi suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän koukeroita.

”Ei aina parasta hoitoa vaan sitä, mihin potilaalla on varaa”

Moni lääkärivastaaja toteaa myös, että tasa-arvo on terveydenhuollon ehdoton päämäärä ja lääkärit pyrkivät monin keinoin hoitamaan potilaita tasa-arvoisesti.

Lääkärit esimerkiksi antavat alennusta omista palkkioistaan, hoitavat potilaita maksutta puhelimitse, tinkivät kontrollikäyntien määrässä ja keskustelevat potilaan kanssa lääkkeiden ja erilaisten tutkimusten hinnoista.

”Hoidon suunnittelussa on huomioitavat, ettei määrää aina parasta hoitoa vaan sitä, mihin potilaalla on varaa”. ”Perusterveydenhoidossa lähtökohtani on tasa-arvoisuus. Se ei toteudu ulkopuolisten toimesta. Me lääkärit olemme keskiössä”, vastaajat toteavat.

Lääkärit kertovat myös ohjaavansa potilaita aktiivisesti sosiaalityöntekijöiden luokse ja etsivät myös itselleen tietoa sosiaalityöntekijöiltä oman työnsä tueksi.

Lääkärit toteavat, että monesti huono-osaisuus näkyy osattomuutena ja siinä, ettei potilas osaa hakea itselleen kuuluvaa apua. ”Vanhukset jättävät esimerkiksi hoitotuen hakematta, koska netissä Kelan hakemusten täyttäminen on liian vaativaa”.

Psykiatriaa vaivaa resurssipula

Epätasa-arvoa on vastaajien mukaan myös eri erikoisalojen välillä. Vastaajista 57 prosentin mielestä terveydenhoito ei ole tasa-arvoista eri erikoisalojen välillä. Kuitenkin 43 prosenttia lääkäreistä pitää hoitoa tasa-arvoisena eri erikoisalojen välillä.

Lääkäreiden mielestä terveydenhuollon epätasa-arvo näkyy eniten psykiatriassa, silmätaudeissa ja gynekologiassa. Silmätautien ja gynekologian erikoislääkäripalveluita on hyvin niukasti tai ei käytännössä ollenkaan tarjolla terveyskeskuksissa.

Psykiatriassa ongelmia on lääkäriresurssien riittävyydessä ja hoidon saatavuudessa.

Lääkärit mainitsevat ongelmallisina aloina myös geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen, joiden saatavuudessa on paljon eroja eri asuinpaikkojen välillä.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.