KIRURGIA

Keskussairaalat ovat lisänneet tekonivelleikkausten määrää - Osa sairaaloista pelkää leikkaustoiminnan menettämistä

  • 10.11.2017 09:20

Tiina Aisla

Kuva: Jussi Helttunen

Keskussairaaloissa tehtyjen lonkan ja polven tekonivelleikkausten määrät ovat kasvaneet huomattavasti tänä vuonna.

Tämä selviää Kuntaliiton lokakuun lopussa julkaisemasta sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tuotantotietojen yhteenvedosta, jonka luvut ovat suuntaa antavia. Tehtyjen toimenpiteiden määrät ovat sen mukaan nousseet tämän vuoden tammi–elokuussa viidessä keskussairaalassa ja sairaanhoitopiirissä yli 20 prosenttia.

Osassa sairaaloista lisääntynyt toimenpiteiden määrä liittyy taisteluun tekonivelleikkaustoiminnan jatkumisen puolesta.

Erikoissairaanhoidon niin kutsuttu keskittämisasetus uhkaa lopettaa lonkan ja polven primäärit tekonivelleikkaukset sairaaloissa, joissa niiden määrä jää alle kuudensadan vuodessa.

Kotkassa eniten kasvua

Eniten lonkan ja polven tekonivelleikkausten prosentuaalinen määrä nousi tänä vuonna Kymenlaakson keskussairaalassa.

Siellä lonkka- ja tekoniveltoimenpiteiden määrä kasvoi Kuntaliiton yhteenvedon mukaan tammi–elokuussa reilut 27 prosenttia edellisvuodesta. Yhteensä tänä vuonna elokuuhun mennessä leikkauksia on tehty 523.

Kotkassa tekonivelten leikkaustoiminta ei ole kuitenkaan katkolla keskittämisasetuksen takia.

– Meillä lisäys johtuu siitä, että samaan piiriin kuuluvassa Pohjois-Kymen sairaalassa leikkaustoiminta on vähentynyt ja leikkauksia on siirtynyt meille, sanoo Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean kirurgian yksikön ylilääkäri Arto Toivanen.

Toivasen mukaan toimenpidemäärissä on ollut pientä notkahdusta, ja nyt on palattu normaalitasolle.

Viime kesäkuussa Pohjois-Kymen sairaalasta loppuivat päivystysaikaiset traumapotilaiden leikkaukset.

– Tekonivel on aika yleinen ratkaisu myös lonkkamurtumissa. Lonkan tekonivelleikkausten luvuissa voivat näkyä myös lonkan murtumatapaukset, arvioi Toivanen.

Niitä on Pohjois-Kymen sairaalassa leikattu 50–60 vuodessa, ja nyt ne ovat siirtyneet Kymenlaakson keskussairaalaan.

Myös Pohjois-Kymen kirurgian poliklinikalta on tullut suoraan leikattavia Kouvolaan. Ennen sieltä saatettiin lähettää leikattavia myös ulkopuolelle, esimerkiksi Pihlajalinnan sairaaloihin.

– Nyt on linjattu, että leikkaukset tulevat ensisijaisesti tänne, kun olemme vuoden alusta olleet samaa erikoissairaanhoidon yksikköä.

Koksissa on tehty aiempinakin vuosina Toivasen mukaan noin 600–700 tekonivelleikkausta vuosittain.

Vaasan keskussairaala on yksi näistä sairaaloista. Siellä leikkausten määrä on tänä vuonna noussut reippaasti viime vuoteen verrattuna.

Kuntaliiton yhteenvedon mukaan Vaasassa tehtiin tammi–elokuussa 350 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli reilut 26 prosenttia.

Viime vuonna vastaavien leikkausten määrä koko vuonna oli 488.

Vaasassa kasvun takana on tietoinen päätös. Sairaalassa halutaan jatkaa tekonivelleikkauksia.

– Olemme panostaneet enemmän resursseja tekonivelleikkauksiin, jotta protetiikka säilyy toimenpidevalikoimassamme, sanoo ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Erno Lehtonen-Smeds.

Erno Lehtonen-Smedsillä on tiedossaan sairaalan tuoreet toimenpideluvut. Vaasassa on tehty tämän vuoden lokakuuhun mennessä 433 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Viime vuonna määrä oli vastaavana aikana 387 ja koko vuonna 477.

Lehtonen-Smedsin mukaan kyse ei ole keinotekoisesti aikaansaadusta lisäyksestä.

– Emme ole madaltaneet indikaatioita, vaan meillä on vähennetty esimerkiksi päiväkirurgiaa ja vaihdettu päiväkirurgian salipäiviä ison puolen saleiksi, jotta asetuksessa määrätty määrä saadaan kasaan, Lehtonen-Smeds sanoo.

Myös leikkaustoiminnan päättyminen Pietarsaaren sairaalassa on lisännyt leikkauksia Vaasassa.

Vaasassa uskotaan, että leikkaukset jatkuvat siellä.

– Kuusisataa leikkausta on tuskin absoluuttinen vaadittu toimenpidemäärä, mutta pyrimme siihen. Emme halua olla tilanteessa, jossa neuvotellaan, vaan että voimme sanoa, että meillä lakiesityksen vaatimus täyttyy.

Lehtonen-Smedsin mukaan kaikkien Vaasan ortopedien yhteinen tahtotila on, että leikkaukset jatkuvat.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä on huomattu keskussairaaloiden tänä vuonna kasvaneet tekoniveltoimenpiteiden määrät.

– En usko sairastavuuden lisääntyneen, ja jonot ovat käytännössä vuosien hoitotakuun voimassa ollessa poistuneet, joten taustalla ei myöskään voi olla jonojen purku, arvioi lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Keistisen mukaan leikkaavia sairaaloita on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan yli 50. Hänen mukaansa keskittämisasetus vaikuttaa rakenteellisesti eniten juuri lonkan ja polven tekonivelten leikkauksiin ja niitä tekeviin sairaaloihin.

Myös Lehtonen-Smeds sanoo, että kyse on toiminnan järkevyydestä.

– Vaikkei sitä asetuksiin ole kirjattukaan, proteesileikkaukset ja ortopedian päivystys kulkevat käsi kädessä.

Jos leikkaustoiminta nykyisessä laajuudessaan lakkaa, Lehtonen-Smedsin mukaan on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, löytää järkevää tekemistä päivystysvalmiuden vuoksi sairaalassa oleville ortopedeille.

Vaasassa työskentelee seitsemän ortopedia. Se on Lehtonen-Smedsin mukaan riittävä määrä.

– Nyt päivystysvuoro osuu kirurgin kohdalle noin kerran viikossa.

Timo Keistisen mukaan leikkaustoiminta voi jatkua useissa pienemmissä keskussairaaloissa, jos vaadittu toimenpidemäärä saavutetaan.

– Erityisesti jos leikkaustoiminnan jatkuminen on erityisvastuualueen näkökulmasta tarkoituksenmukaista potilasohjausta. Myös muutama aluesairaala ylittää asetetun määrän yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä. Tällaisia voivat olla Oulaskankaan ja Salon sairaalat, hän sanoo.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.