LÄÄKÄRIKYSELY

Hoidon epätasa-arvo huolestuttaa lääkäreitä

  • 11.8.2017 09:52

Minna Pihlava

Kuva: Colourbox

Kansalaiset eivät saa tasa-arvoisesti terveydenhoidon palveluja. Tätä mieltä on 66 prosenttia Mediuutisten kyselyyn vastanneista lääkäreistä.

Kesä–heinäkuussa tehtyyn sähköpostikyselyyn vastasi 707 lääkäriä.

Epätasa-arvo ilmenee lääkäreiden mukaan monin eri tavoin: Potilailla ei ole varaa lääkkeisiin. Mielenterveyspotilas, vanhus tai kielitaidoton ei saa tarpeeksi hoitoa. Työterveyshuollosta saa enemmän ja nopeammin hoitoa kuin terveyskeskuksen kautta. Erikoislääkäripalveluita ei ole tasaisesti saatavilla koko maassa.

Lääkkeiden hinnat ovat kyselyvastausten mukaan arkipäiväinen keskustelun aihe vastaanotolla.

Hoidanko hyväosaisia paremmin?

Moni lääkäri arvioi Mediuutisten kyselyssä, että potilaan alentunut kyky järjestellä asioitaan johtaa huonompaan terveyspalvelujen saantiin. Esimerkiksi vanhus, mielenterveys- tai päihdepotilas tai vähään tyytyvä toimintakykyinenkin potilas saattavat jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita

Kysyimme eri alojen lääkäreiltä, miten tällaisten potilaiden asioita voi edistää.

1. Miten lääkäri voi tunnistaa, että potilas on riskissä jäädä vaille tarpeellista hoitoa?

2. Mitä keinoja lääkärillä tai terveydenhuollon yksiköllä on edistää potilaan palvelujen saantia, jos tämä ei itse pysty ajamaan asioitaan?

 

Jonna Levola

Apulaisylilääkäri, Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi, Hyvinkään sairaanhoitoalue/Hus

1. On hyvä tunnistaa omia ennakkoasenteitaan. Suomessakin tapahtuu priorisointia ja vääristymää hoidon aktiivisuudessa ja laadussa, vaikkei kukaan toivottavasti tietoisesti ajattele hoitavansa vähävaraista työtöntä huonommin kuin hyvin toimeentulevaa uraohjusta.

Toivoisin irtaantumista "ei kuulu minulle" -ajattelusta. Jos en minä hoida, kuka sitten? Voi myös kysyä itseltään, hoitaisinko tämän potilaan toisin, jos hän ei sairastaisi masennusta tai skitsofreniaa. Hoitaisinko toisin, jos hän olisi toimitusjohtaja? Tai kollega?

2. Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikössä on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota sellaisten skitsofreniaa sairastavien henkilöiden hoitoon, joiden toimintakyky arjessa on heikko. Matti-nimisessä hankkeessa tuetaan aktiivisella hoito-otteella muun muassa somaattisen terveyden hoitoa, autetaan varaamaan aikaa terveyskeskukseen ja tarvittaessa mennään vastaanotolle mukaan.

Lisäksi Terveystupa-toiminnassa yleislääkäri tekee terveystarkastuksia ja antaa terveysneuvontaa sekä ohjaa tarpeen mukaan asianmukaisten palveluiden piiriin.

 

Taru Falenius

Kuntouttavan sairaalahoidon ylilääkäri, Turku

1. Geriatristen potilaiden hoito vaatii aina laaja-alaista otetta ja selvittelyjä, koska oireet ovat usein hyvin epätyypillisiä ja erilaisia kuin nuorilla. Sydäninfarktin sairastanut potilas voi olla kivuton tai infektiopotilas kuumeeton. Monet lääkkeet saattavat peittää oireita.

Lisäksi akuutin sekavuuden tai toimintakyvyn laskun syy on todennäköisesti monen tekijän summa. Ne pitää tunnistaa ja hoitaa, jotta tilanne saataisiin korjattua.

2. Kotihoidolla on suuri merkitys ikääntyneiden hoidossa. Asiakkaan toimintakykyä, vointia ja ympäristöä tulee aktiivisesti seurata. Mikäli toimintakyky laskee, tulisi syy aina heti selvittää ja hoitaa. Pelkkä palvelujen lisäys ei auta. Jos asiakas hakee esimerkiksi ateriapalvelua, rollaattorin tai lisää kotihoidon käyntejä, tulisi pysähtyä miettimään syytä. Geriatrinen moniammatillinen arviointi antaa tähän työkalun. Myös säännölliset kattavat kotihoidon lääkärin tarkastukset varmistavat sairauksien diagnosoinnin ja hoidon.

Osalla muistisairaista ei ole kotihoitoa, vaan huolenpidosta vastaa omaishoitaja. Omaishoitajia tulisi tukea ja neuvoa ja järjestää myös omaishoidettaville säännölliset terveystarkastukset. Lisäksi omaishoitajien terveydestä ja jaksamisesta tulee huolehtia.

Meidän pitäisi löytää myös apua tarvitsevat, palveluiden ulkopuolella olevat ikääntyneet esimerkiksi ikäneuvoloiden avulla.

 

Pia Hakio

Apulaisylilääkäri, Espoonlahden terveysasema, Espoo

1. Aika usein jo sairauskertomustietoja lukiessa. Potilaalla on paljon käyntejä useilla vastaanottajilla ja paljon päivystyskäyntejä. Hoitosuunnitelma ei toteudu tai muuttuu joka käynnillä, vaikka vaivat eivät muutu. Varatut ajat jäävät käyttämättä tai tutkimuksiin meno viivästyy.

Vastaanotolla riskin tunnistaa usein, jos potilas vaikuttaa avuttomalta toteuttamaan omahoitoa tai sitoutuminen omahoitoon on heikkoa.

Lisäksi jos potilaan asiointi terveyspalveluissa on toistuvasti vaikeaa ja tulee väärinymmärryksiä tai ristiriitatilanteita usein, on riski, että tarpeellinen hoito ei toteudu.

2. Oma nimetty hoitaja tai sosiaalihoitaja sekä lääkäri räätälöidysti tietyille potilasryhmille voi parantaa hoidon saantia ja laatuakin ja vähentää turhia tutkimuksia.

Vastaanotolla voi käyttää mahdollisimman paljon kirjallisia ohjeistuksia ja muistutelappuja sovituista tutkimuksista ja hoitotoimenpiteistä. Seuraavat kontaktiajat varataan mahdollisuuksien mukaan jo potilaan ollessa paikalla. Hyvät sähköiset työkalut ja yhteensopivuus muiden hoitoon osallistuvien tahojen kirjauksiin auttaisi.

– Uusia kalliita diabeteslääkkeitä jätetään ostamatta ja niitä pitää vaihtaa halvempaan sulfonyyliureaan. Osa vaan lopettaa lääkityksen kertomatta siitä, kertoo yksi vastaaja.

Moni mainitsi diabeteslääkekorvausten heikennyksen vaikuttaneen potilaiden mahdollisuuksiin ostaa lääkkeitä. Vuodenvaihteesta lähtien potilas on maksanut 35 prosenttia lääkkeen hinnasta itse, aina lääkekattoon asti.

Joskus lääkekatto vaikuttaa potilaiden lääkehankintoihin alkuvuonna dramaattisesti.

– Hoidan paljon reumapotilaita ja näen ns. tavallisillakin ihmisillä olevan merkittäviä hankaluuksia ostaa alkuvuodesta biologisia lääkkeitä, sillä heidän pitäisi maksaa kerralla vuotuisen maksukaton täyttävä summa. Sen seurauksena hoitoon tulee keskeytyksiä.

Toinen vastaaja puolestaan kertoo, että vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastava ajautuu toistuvasti osastohoitoon, kun tauti pahenee edelliseltä sairaalajaksolta saatujen lääkkeiden loputtua.

Jotkut vastaajat kertovat, että potilaat saattavat lykätä halpojen antibioottienkin hankintaa rahahuolien vuoksi.

Myös esimerkiksi psykoterapian tai poliklinikkakäyntien hinta estää hoidon.

– Tekonivelleikkaukseen menevä potilas siirtää leikkausta ja on menemättä, koska ei ole varaa hammashoitoon, joka tarvitaan, jotta voidaan leikata.

Asuinpaikka vaikuttaa hoitoon, arvioi moni vastaaja.

– Erityisesti mielenterveystyössä ja huumevieroituksessa on suuria eroja kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä, yksi vastaaja kirjoittaa.

Erikoislääkäripalvelujen saatavuuskin vaihtelee.

– Asuinpaikasta riippuen eri erikoisalojen vastaanotolle on aivan erilainen mahdollisuus päästä ja täysin erilaiset jonotusajat, yksi kyselyyn vastannut kommentoi.

Muun muassa neurologia, onkologia ja reumatologia saivat mainintoja alueellisen saatavuusvaihtelun aloina.

Psykiatrian, gynekologian ja silmätautien saatavuudessa on vastaajien mielestä ylipäätään ongelmia julkisessa terveydenhuollossa.

Julkisuudessa on säännöllisesti ollut esillä, että työterveyshuolto tarjoaa monesti nopeammin ja enemmän hoitoa kuin terveyskeskus. Tämä tuli esiin myös kyselyssä.

– Erikoislääkärien palvelua saavat työterveydenhuollon kautta työikäiset helpommin kuin vanhukset ja lapset, jotka ovat julkisen sektorin varassa.

Jonkun mielestä työterveyshuollossa tarjolla olevat palvelut ovat jopa kohtuuttoman hyviä.

– Erään valtionyhtiön johtoportaalla on työterveyssopimus, jossa sananmukaisesti lukee "Kaikki mahdolliset hoidot" (sic!). Saman firman duunareille ei kuulu juuri mitkään hoidot. Johtoporras on muutenkin terveempää kuin duunarit.

Toisaalta kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että kaikki saavat palveluja tasa-arvoisesti.

– Julkinen terveydenhuolto tarjoa varallisuudesta riippumatta laadukasta hoitoa potilaille, arvioi yksi vastaaja.

Lääkärivastaajista osa muistuttaa siitä, että eri sosiaaliryhmien väliset erot liittyvät elämäntapoihin ja esimerkiksi koulutukseen. Näiden tuomiin eroihin terveydessä on vaikea vaikuttaa terveydenhuollon keinoin.

Eikä kaikkien mielestä pidäkään.

– Kaikille terveys ei ole tärkeintä. Osa ihmisistä haluaa elää täysiä sillä tavalla kuin haluavat, vaikka sitten elämän pituus jäisi hieman lyhyemmäksikin [..] Asiakkaalle/potilaalle kerrotaan, kuinka on hyvä tehdä, mutta asiakas päättää kuinka tekee, kirjoittaa yksi lääkäri.

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Satakunnan keskussairaala

2 ERIKOISLÄÄKÄRIÄ

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Uutinen

Tiina Aisla tiina.aisla@mediuutiset.fi

Genetiikka mullistaa epilepsian hoidon

Kehitteillä olevan geenipaneelin avulla potilas voi saada yksilöllistä ja nopeaa hoitoa vaikeaan epilepsiaan.

  • 16.2.