Biolääketiede

FinnGen nopeuttaa lääketutkimusta

  • 12.1. 10:46

Erpo Pakkala

Pitkä hyöty. Aarno Palotien mukaan FinnGenin aikana kerätty geenitieto jää suomalaisten biopankkien omistukseen. Yritykset ja tutkijat voivat hyödyntää tietoja siis vielä hankkeen jälkeenkin. | Kuva: Jussi Helttunen

Tänä vuonna täyteen vauhtiin pääsevä suuri FinnGen-geenitutkimushanke aikoo tehdä Suomesta edelläkävijän yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä.

Kuusi vuotta kestävän hankkeen tavoitteena on kerätä yhteensä 500 000 suomalaisen DNA-näytteet tutkijoiden käyttöön.

Näistä noin 200 000 on jo kerättynä biopankeissa.

Loput kerätään esimerkiksi sairaaloissa potilaskäyntien yhteydessä.

– Suomen vahvuus muiden maiden vastaaviin hankkeisiin nähden on se, että genomitieto voidaan yhdistää kansallisten terveysrekisterien tietoihin. Nämä tiedot yhdistämällä pystymme ymmärtämään paremmin sairauksien biologisia syitä ja voimme kehittää niihin parempia hoitokeinoja, sanoo tutkimusjohtaja Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

 

Aarno Palotien mukaan hankkeen avulla voidaan esimerkiksi oppia räätälöimään diabeetikolle geenitiedon perusteella parhaiten sopiva hoito tai oppia tunnistamaan ihmiset, joiden sydän- tai verisuonitautiriskiä kannattaisi alentaa elintavoilla tai lääkkeillä jo ennen sairastumista.

– Saamme myös tietoa siitä, mitä lääkkeitä kunkin ihmisen kannattaisi välttää, ja opimme tunnistamaan geenimuutoksia, jotka voivat auttaa kehittämään uusia hoitoja, Palotie sanoo.

Suomalaisten ainutlaatuisen perimän ansiosta genomitietoa on myös nopeampi analysoida ja löydösten todennäköisyys on suurempi kuin geeniperimältään erilaistuneissa väestöissä.

Hanketta koordinoivat Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkijat.

FinnGenissä on mukana yliopistojen, sairaanhoitopiirien ja biopankkien lisäksi myös seitsemän lääkeyhtiötä, AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech, osa Roche-yhtymää, MSD ja Pfizer.

 

Hankkeen budjetti on suomalaisittain hyvin suuri, lähes 60 miljoonaa euroa. Tästä kolmanneksen rahoittaa Tekes, ja lääkeyhtiöt rahoittavat loput.

– Olemme avaamassa ihan uutta aikakautta lääkekehitykseen ja lääkeyhtiöiden ja julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön, sanoo kaikkien lääkeyhtiöiden puolesta puhuva MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto.

Lehdon mukaan FinnGenin ja genomitutkimuksen avulla voitaisiin lyhentää yksittäisen lääkkeen kehittämisen kuluvaa aikaa nykyisestä kymmenestä vuodesta noin 6–7 vuoteen.

– Myös onnistumisen todennäköisyys paranee. Nyt vain yksi kymmenestätuhannesta löydetystä molekyylistä päätyy markkinoilla olevaksi lääkkeeksi. Lisäksi voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä. Nykyisin yhden molekyylin kehittäminen lääkkeeksi maksaa jo kaksi miljardia euroa, Lehto sanoo.

Tutkimushanke on herättänyt myös kotimaisten bioalan yritysten kiinnostuksen, sillä FinnGen-tutkimuksen tuottamat mahdollisuudet voivat vahvistaa Suomen yritystoimintaa.

– Hyvinvoinnin ja terveyden innovaatiotoiminta on yksi Tekesin strategisista painopisteistä. FinnGen-hanke voi johtaa maailmanluokan innovaatioihin ja synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa maahamme, toteaa Tekesin Terveys- ja hyvinvointiteemasta vastaava kehitysjohtaja Minna Hendolin.

Palotien mukaan suomalaiset tutkijat ja yritykset voivat hyödyntää FinnGenin aikana kerättyä tietoa hankkeen päättymisen jälkeenkin.

– Geenitieto jää suomalaisten biopankkien omistukseen.

 

Kirjoitus on julkaistu 12.1.2018 Mediuutisten numerossa 1/2018.

Koko lehti on luettavissa Mediuutisten Summa-palvelussa. Siellä on myös näköislehti, juttuarkisto ja tiedeuutisia, joita ei julkaista Mediuutisten muissa kanavissa. Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.

UUTTA! Tilaajan oikotie Summan käyttäjäksi.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.