VALINNANVAPAUS

Ei istu erikoissairaanhoitoon! – Asiakasseteli on ajateltava uusiksi

  • 1.12.2017 11:01

Elina Heino

Asiakasseteleistä on vaarassa tulla se kysymys, johon valinnanvapauslaki karahtaa eduskunnassa.

Tämä selvisi, kun Mediuutiset kartoitti sairaanhoitopiirien johtajien ja maakuntien sote-muutoksen vastuuvalmistelijoiden käsityksiä siitä, kannattaisiko maakuntien sote-palvelut yhtiöittää.

Yhtiöittämistarve jakoi vastaajia, mutta asiakassetelit askarruttivat melkein kaikkia.

Houkuttaako sote-palvelujen yhtiöittäminen?

Tuoreimmasta valinnanvapauslain luonnosehdotuksesta puuttuu sote-palvelujen pakkoyhtiöittäminen, mutta maakunnille jäi vapaus perustaa halutessaan sote-yhtiöitä.

Kysyimme maakuntien ja sairaanhoitopiirien asiantuntijoilta, kiinnostaako yhtiömuoto.

Osa ei osannut ottaa kantaa ennen kuin laki on hyväksytty, mutta tässä poimintoja vastauksista.

EI KIITOS

– Hallinnon organisoinnin lähtökohtana on hyvä pitää keep-it-simple-periaatetta. Sitä ei palvele, jos osa toiminnasta on maakuntalain ja osa osakeyhtiölain alla.

Jaakko Pihlajamäki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja

– Osakeyhtiö on keskiajalta Venetsiasta peräisin oleva kone, joka tekee osakkaille jakokelpoista voittoa. Julkinen sote ei ole vain taloudellisen voiton tavoittelua varten.

Ahti Pisto, Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja

– Alueemme poliittinen rakenne on sellainen, että yhtiöittämistä tuskin tapahtuu.

Jorma Haapanen, Kymenlaakson sote-projektiryhmän puheenjohtaja

KYLLÄ KIITOS

– Osa julkisen sektorin tuottamista palveluista altistuu suoralle kilpailulle. Silloin oman toiminnan yhtiöittämistä kannattaa vakavasti harkita. Yhtiömuoto lisää ketteryyttä ja läpinäkyvyyttä.

Eetu Salunen, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja

– Pidän suoran valinnan palveluissa yhtiövaihtoehtoa mahdollisena ja jopa todennäköisenä. Palvelut voivat pärjätä liikelaitoksen nettobudjetoituna taseyksikkönäkin, mutta en ole vakuuttunut, että se loisi edellytykset vaaditulle ketteryydelle ja joustavuudelle.

Jukka Lindberg, Kanta-Hämeen maakunnan sote-uudistuksen muutosjohtaja

– Näemme yhtiöittämisen mahdollisuutena, ei uhkana – perusteena kilpailukyvyn ja ketteryyden turvaaminen.

Jaakko Herrala, Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen sote-projektijohtaja

– Asiakasseteli puhuttaa meillä kaikkein eniten, Kymenlaakson sote-projektiryhmän puheenjohtaja Jorma Haapanen sanoo.

Se on todella monimutkainen ja vaiheessa oleva valinnanvapauden väline, arvelee Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Joulukuun puoliväliin asti lausunnolla oleva hallituksen esitysluonnos laiksi valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa velvoittaa maakuntia tarjoamaan asiakkailleen asiakasetelin tiettyihin sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

Husin toimitusjohtajan Aki Lindénin mielestä se tarkoittaa yhtiöittämispakon paluuta.

– Yhtiöittämispakko siirtyi sote-keskuksista asiakasseteleillä rahoitettavaan toimintaan!

Asiakasseteli käy ainoastaan yrityksiin, joko yksityisiin tai maakunnan perustamiin.

Potilas tai asiakas voi kyllä jättää asiakassetelin ottamatta ja hoidattaa asiansa maakunnan liikelaitoksessa.

 

Esitysluonnos listaa yksitoista sote-palvelua, joissa maakunnan on ainakin otettava asiakasseteli käyttöön, esimerkkinä osa suunhoitoa, kotihoitoa ja kuntoutusta.

Erikoissairaanhoidosta yritysten kilpailtavaksi määrätään polikliininen kirurgia ja kiireetön leikkaustoiminta, joka ei vaadi anestesiaa ja yhteispäivystystä.

Asiakasseteli pitää antaa myös ylipäätään asiakassuunnitelmaan kuuluviin kiireettömiin hoitokäynteihin.

– Esimerkiksi sädehoidot, joita nyt tuotamme kahdessa työvuorossa yhdellätoista lineaarikiihdyttäjällä, ovat jatkossa "markkinoilla olevaa" toimintaa – joka Husin pitää yhtiöittää, Lindén sanoo.

Hän on siitä harmissaan.

– Nykyaikaista monen erikoisalan päivystävää sairaalaa ei voi tällä tavoin pilkkoa. Sen tietää jokainen, joka tuntee edes alkeellisesti tätä toimintaa.

Samanhenkinen asia mietityttää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaa Leena Setälää.

Hän on kuullut, että muutamat Tyksin erikois­aloista pohtivat palvelujensa yhtiöittämistä osallistuakseen kilpailuun.

Setälä ei pidä ideasta. Yksi julkinen yhtiö maakunnassa olisi vahvempi toimija.

– Lukuisten pienten erikoisalayhtiöiden järjestelmä on hankala ja yhtiöiden kannalta riskialtis malli. Byrokratia lisääntyy ja aidossa kilpailutilanteessa konkurssiriskikin on olemassa.

 

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa esitysluonnoksen asiakassetelipykälä 24 on vakava paikka.

Elokuussa annettu työnjakoasetus leikkausvolyymivaatimuksineen asetti jo haasteita Keski-Pohjanmaalla päivystävälle sairaalalle.

Nyt asiakasseteli uhkaa viedä sairaalalle elintärkeitä leikkauksia yksityiselle.

– Jos joudumme ottamaan kirurgiassa vielä asiakassetelinkin käyttöön, on vaarana leikkausvolyymien putoaminen alle asetuksen määrävaatimusten, toimitusjohtaja Ilkka Luoma sanoo.

Se vaarantaisi kirurgisen päivystysvalmiuden Kokkolassa.

Kanta-Hämeen maakunnan sote-uudistuksen muutosjohtaja Jukka Lindberg pitää asiakasseteleihin liittyvää lakia "riskaabelina".

– Sillä ei saavuteta asetettuja tavoitteita. On riski, että käytämme asiakasseteleitä asioihin, joille ei ole kunnollisia markkinoita maakunnassa.

Markkinoita ei silloin synny tai syntyy oligopoliset markkinat, eikä kustannussäästöjä tai integraatiota saada aikaan.

Lindberg antaisi maakuntien laajentaa valinnanvapautta asiakasseteleillä paikalliset olosuhteet huomioiden.

 

Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vihdoin arvionsa valinnanvapauslain vaikutuksista.

Se katsoi, että erikoissairaanhoidon kustannuksista noin kymmenen prosenttia soveltuu markkinoille kilpailtavaksi eli asiakassetelien piiriin tai sote-keskusten erikoislääkäritoiminnaksi.

– STM:n arvio on väärä, Aki Lindén sanoo.

Valinnanvapauslain esitysluonnos vie yritysten kilpailtavaksi peräti yli puolet erikoissairaanhoidosta, laskevat Husin kliinikot ja talousasiantuntijat. Laskelmassa ei ole mukana sote-keskusten erikoislääkäripalveluja.

Timo Aronkytö on varma, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei päästä läpi lakia, joka siirtää puolet erikoissairaanhoidosta markkinaehtoiseksi.

Hän kokeilisi asiakasseteliä hyvin pienellä osalla erikoissairaanhoitoa, prosentilla tai kahdella.

– Jos yksityisestä tuotannosta on etua, käytäntöä voisi vaiheittain laajentaa.

Juttua varten on taustahaastateltu myös Pohjanmaan maakunnan muutosjohtaja Jukka Kentala, Satakunnan maakuntauudistuksen hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi, Keski-Suomen sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Mikael Palola ja Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun muutosjohtaja Marja Perälä.

 

 

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Satakunnan keskussairaala

2 ERIKOISLÄÄKÄRIÄ

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Uutinen

Tiina Aisla tiina.aisla@mediuutiset.fi

Genetiikka mullistaa epilepsian hoidon

Kehitteillä olevan geenipaneelin avulla potilas voi saada yksilöllistä ja nopeaa hoitoa vaikeaan epilepsiaan.

  • 16.2.