TERVEYSALAN 100 VAIKUTTAJAA

Valmennus täytti aukon lihavuuden hoidossa

  • 12.12.2017 09:42

Tiina Aisla

Husin Lihavuusyksikön ylilääkäri, professori Kirsi Pietiläinen palkittiin kolmantena Mediuutisten vuoden 2017 Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalla. | Kuva: Karoliina Vuorenmäki

Miksi läski on älykästä? Miksi joku sairastuu lihoessaan, joku toinen ei?

Muun muassa näitä kysymyksiä on saanut urallaan pohtia Mediuutisten  Terveysalan 100 vaikuttajaa -listan kolmonen, Husin Lihavuusyksikön ylilääkäri ja kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.

Pietiläisen tiimi on kehittänyt osana Husin Terveyskylä-hanketta Painonhallintataloon terveyslaihdutusvalmennuksen. Verkossa tapahtuvan valmennuksen avulla vaikeasti ylipainoisia potilaita tuetaan ja ohjataan elämäntapamuutokseen.

Vuosi sitten avatun verkkovalmennuksen suosio on kasvanut huimaa vauhtia. Kysyntä on luonut Lihavuuskeskukseen tarpeen lisätä valmentajien määrää nopeassa tahdissa.

Fakta

Kirsi Pietiläinen, 47

Helsingin yliopiston kliinisen metabolian professori, Hus Lihavuuskeskuksen ylilääkäri.

ETM, LL, LT, dosentti.

Painonhallintatalon vaikeasti ylipainoisten terveyslaihdutusvalmennuksen vetäjä.

@DrPietilainen

– Marraskuussa lähetteiden määrä kaksinkertaistui lokakuuhun verrattuna. Lähetteitä tuli 138, kertoo Pietiläinen.

Valmennukselle on hänen mukaansa ollut iso tilaus.

– Tämä paikkaa osin sitä ammottavaa hoitovajetta, joka meillä on lihavuuden hoidossa ollut ja jota ei ole saatu muilla keinoin kuriin.

.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee pian uusia tilastoja lihavuuden yleistymisestä Suomessa, kertoo Pietiläinen.

Lihavuudesta ei hänen mukaansa päästä tulevaisuudessakaan.

– Ongelma tulee olemaan pysyvästi iso. Toivon, että se ei kasva, mutta vääjäämättä lihavuus eriarvoistuu nykyistä enemmän. Tulee ongelmallisempia ryhmiä, joille ennaltaehkäisyn keinot jäävät puutteellisiksi.

Tällaisia saattavat Pietiläisen mukaan olla esimerkiksi nuoret miehet, jotka ovat koukussa pelaamiseen, energiajuomiin ja roskaruokaan.

Pietiläinen toivookin, että kymmenen vuoden kuluttua lihavuuden hoitoon olisi tarjolla enemmän vaihtoehtoja kuin nyt. Silloin verkkovalmennus itsehoitona olisi arkipäivää ja lihavuuden leikkaus- ja lääkehoito olisivat kehittyneet.

– Lihavuuslääkkeiden historia on surullinen. Sivuvaikutusten vuoksi lääkkeiden valmistus on yksi toisensa jälkeen lopetettu. Lääkefirmat pelästyivät moneksi vuodeksi, eikä hoitoja uskallettu edes lähteä kehittämään.

Syöminen on Pietiläisen mukaan niin perustavaa laatua oleva biologinen tarve, ettei sitä ole toistaiseksi pystynyt turvallisesti sorkkimaan lääkkeillä.

– Nyt markkinoille on tulossa kaksi ruokahalua hillitsevää lääkettä. Toivon, että lääkkeitä tulisi vielä lisääkin, että meillä olisi, mistä valita.

.

Elimistön yksi tärkeimmistä tehtävistä on säilyttää kehoon kertyneet rasvat eloonjäämistä varten. Juuri se tekee laihduttamisesta niin haasteellista.

Tästä kertoo myös Pietiläisen Helsingin yliopistossa vetämän tutkimusryhmän viime kuussa julkaisema artikkeli Nature-sarjan International Journal of Obesityssa.

– Rasvakudosten mitokondrioiden jarruuntuminen on yksi elimistön mekanismeista, joilla se yrittää säästää energiaa. Lihavilla mitokondriot toimivat huonosti, mutta on ajateltu, että laihdutus parantaisi niiden toiminnan.

Tutkimus paljasti, että näin ei käynytkään.

– Niiden toiminta jäi lihavilla samalle tasolle tai jopa huonontui. Evoluutiosta huolimatta elimistömme luulee yhä, että elämme kivikaudella, jolloin korkein saavutettu paino oli elimistölle paras paino.

Pietiläisen ryhmä tutkii parhaillaan, käykö näin myös lihavuusleikkauksen jälkeen.

– Jos ei, niin yritämme selvittää, miksi ei ja mitkä ovat ylipäätään keinot, joilla tätä epäedullista säästöliekkiä pystyttäisiin estämään.

.

Sitä ennen ylipainoon pitää puuttua vastaanotoilla. Pietiläisen mielestä aito välittäminen potilaasta kantaa pitkälle siinäkin tapauksessa, että resursseja on vähän.

Potilaita ei saisi asettaa samaan muottiin.

Ratkaisu ei aina ole, että liiku enemmän ja syö vähemmän.

– Jokaisen potilaan kohdalta pitäisi lähteä puhtaalta pöydältä kiinnostuneena selvittämään, mitkä syyt ylipainon taustalla ovat. Lihavat ihmiset tarvitsevat kaikista eniten hyväksyntää.

.

Lue Terveysalan 100 vaikuttajaa -listan voittajaksi tulleesta täältä ja toiseksi valitusta täältä.

Terveysalan 100 vaikuttajaa TOP 10 lista löytyy täältä.

Lue muut 90 valintaa perjantaina Mediuutisista ja Mediuutisten verkkosivuilta perjantaista 15. joulukuuta lähtien.

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kenen vastuulla on ajoterveyden arvioiminen?

Kuljettajien terveys on asia, joka ei kosketa pelkästään ikääntyvää väestönosaa. Se koskettaa eri-ikäisiä kuljettajia, heidän lähiomaisiaan, poliiseja ja lääkäreitä. Kun rajapinta on niin laaja, kenellä on viimekädessä vastuu ihmisen ajoterveydestä ja sen arvioinnista? Miten ajoterveysasioiden käsittelyä voisi helpottaa? Liikenneturva kerää lääkäreiden kokemuksia ajoterveyden arvioinneista. Vastaa ja vaikuta.

  • 28.12.2017 08:00

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
TyöSyke Oy

Lääkäriä

TyöSyke Oy on kanta-hämäläisten kuntaorganisaatioiden omistama yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluja pääosin omistaja-asiakkailleen. Toimimme neljässä toimipisteessä Kanta-Hämeen alueella. Palvelujemme piirissä on lähes 11 000 työntekijää.

Siun sote

TOIMIALUEJOHTAJAN VIRKA

Siun sote tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon integroituja palveluja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle sekä Heinävedelle Etelä-Savoon. Olemme Pohjois-Karjalan suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 7000 sote-alan ammattilaista. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen työn suuressa ja kehittyvässä organisaatiossa!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

Satakunnan keskussairaala

1 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI

Tarjoamme sinulle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi haluamme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Meillä on viihtyisä ja välitön työilmapiiri. Meillä voit osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjoamme vahvan tuen. Tule meille, meillä et jää yksin!

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.