KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MSD

Terveystalo minimoi tekemättömän työn kustannuksia ennaltaehkäisyllä

  • 16.10.2017 07:00

MSD

Hyvin järjestetty ja toimiva työterveyshuolto tuo parhaillaan yrityksille mittaviakin kustannussäästöjä. Terveystalossa työterveyspotilaita hoidetaan yhä enemmän sairauksia ennaltaehkäisten. Tavoitteena on, ettei sairaus pääsisi edes puhkeamaan. Konkreettisesti tätä ennaltaehkäisyä tehdään esimerkiksi farmakogeneettisillä testeillä, tulevaisuudessa mahdollisesti myös geeniperusteisella lääkityksellä.

Ennaltaehkäisyn lisäksi paljon keskustelua käydään siitä mikä on työnantajan ja mikä yhteiskunnan vastuu sairauksien hoidossa. Onko esimerkiksi diabetes sellainen sairaus, jonka hoidon pitäisi mennä työnantajan piikkiin? Suomen Terveystalo Oy:n johtajalla Lasse Parvisella on selkeä näkemys asiasta:

- Diabetes ei ole työperäinen sairaus, mutta se vaikuttaa työkykyyn. Puritanistit ajattelevat, että diabeteksen kaltaiset sairaudet eivät ole työnantajan vastuulla, mutta itse ajattelen, että on tyhmää työnantajalta olla maksamatta. Kuka muu sen tekisi? Ainakaan nykymuotoiset terveyskeskukset eivät hoida sairauksien ennaltaehkäisyä. Myös sote-uudistuksessa työterveyshuollon roolia ollaan muuttamassa entistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan, hän sanoo.

Geeneistä ratkaisuja ennaltaehkäisyyn ja lääkehoitoon

Nykyteknologia antaa mahdollisuudet selvittää useiden perinnöllisten sairauksien riskit. Moni ei kuitenkaan halua tällaista selvitystyötä omalla kohdallaan tehdä. On raskasta elää esimerkiksi sen tiedon kanssa, että kantaa Alzheimer-geeniä. Muun muassa tästä syystä Terveystalossa geenitestit on aloitettu matalamman kynnyksen asioista kuten lääkeyliherkkyyksien selvittämisestä.

- Geeniperimä joko vahvistaa tai heikentää lääkeaineiden imeytymistä. Havainnollistaen voisi sanoa, että yhdelle riittää hiiren annos ja toinen tarvitsee norsun annoksen. Yliherkkyydet esimerkiksi statiini- ja psyykenlääkkeille ovat yleisiä, kertoo Lasse Parvinen.

Terveystalossa käytetään tulevaisuudessa myös geenipohjaisia täsmälääkityksiä tiettyjen sairauksien kuten diabeteksen ja korkean kolesterolin ennaltaehkäisyyn. Henkilö, jolla on haitallisia proteiineja tuottava geeni, saa avun proteiinien tuotannon estävästä täsmälääkityksestä – ja sairaus jää kehittymättä. Vaihtoehto tälle on nykymalli, jossa odotetaan, että sairaus kehittyy ja sen jälkeen sitä aletaan hoitaa.

- Geeneillensä ei kukaan voi mitään. Jokainen haluaa kuitenkin pysyä mahdollisimman terveenä. Siinä auttavat hyvät elämäntavat ja mahdollisimman tehokas sairauksien ennaltaehkäisy ja täsmähoito, Parvinen summaa.

Rakennusten kunnosta huolehditaan – miksei ihmistenkin?

Suomen valtion talousarvion alijäämä vuonna 2017 on 5,5 miljardia euroa. Samaan aikaan tekemättömän työn kustannukset suomalaisissa yrityksissä ja julkisella sektorilla ovat 5,3 miljardia euroa. Lasse Parvisen mielestä ei ole sattumaa, että summat ovat lähes yhteneväiset.

- Sairauksien ennaltaehkäisyn pitäisi olla jokaisen työnantajan tavoitteena. Jos saat tekemättömän työn kustannuksista prosentin pois, siirtyy se suoraan viivan alle, muistuttaa Terveystalon valtakunnallisista biopankkitoiminnoista ja lääketutkimuksesta vastaava Parvinen.

Tekemättömän työn – esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden – kustannukset yrityksissä ja organisaatioissa vaihtelevat merkittävästi: työkyvyttömyyden suorat kulut ovat 3–14 prosenttiyksikköä palkkasummasta. Työterveyshuolto puolestaan maksaa työnantajalle 0,5–1,5 prosenttia palkkakuluista.

- Ennaltaehkäisy on yksinkertaista matematiikkaa: työkyvyttömyyden kustannukset ovat kymmenkertaiset verrattuna työterveyshuollon kuluihin – työnantajan näkökulmasta kyseessä on siis puhdas win-win.

Suomessa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon edelläkävijä on esimerkiksi Atria, joka teki tuottavuusloikan alentamalla työkyvyttömyyskustannuksia viidellä prosenttiyksiköllä palkkasummasta. Käytännössä muutos saatiin aikaiseksi siten, että työkykyä ryhdyttiin yrityksessä johtamaan keskitetysti. HR, esimiehet ja työterveyshuolto alkoivat yhdessä systemaattisesti seurata mistä syistä töistä oltiin poissa ja kun syyt löydettiin, niitä alettiin hoitaa ennaltaehkäisevästi oikea-aikaisella ja riittävällä hoidolla.

- Yritysjohdon pitäisi oivaltaa, että HR ei ole pelkkä kulubudjetti vaan human capital managementia samaan tapaan kuin rakennusten hoito. Myös ihmiset tarvitsevat ennaltaehkäisevää kunnossapitoa. Ratkaisevaa on se, että jossain on kokonaisnäkemys asiasta. Nykyisin tilanne yrityksissä on usein se, että riskienhallinta on yhdessä siilossa ja työterveys toisessa, eivätkä ne keskustele keskenään, Lasse Parvinen sanoo.

Biopankki tukemaan yksilöllisen hoidon kokonaisuutta

Diacor-yrityskaupan jälkeen Terveystalossa on 600 000 työterveysasiakasta, mikä tekee siitä yhden suurimmista suomalaisista terveydenhoidon toimijoista. Terveystalo on lähdössä mukaan myös biopankkitoimintaan. Se on looginen osa kokonaisuudessa, jossa asiakkaiden terveyttä hoidetaan ennaltaehkäisevästi ja yksilöllisesti.

- Haluamme olla etulinjassa tuomassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ratkaisuja omille potilaillemme. Työterveyshuolto on määrämuotoista ja hyvin johdettua ja meillä on kontakti kaikkiin potilaisiin. Infrastruktuuri on siis paikallaan, joten meidän on helppo aloittaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain työnantajien vaan myös ihmisten omasta vastuusta: kärjistetysti sanottuna siitä satsaatko itseesi vai autoosi? Paranevan tietoisuuden myötä ihmiset alkavat itsestään toimia ennaltaehkäisevästi, Parvinen uskoo.

Terveystalon Lasse Parvisen askeleet ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon:

  1. Otetaan geeninäytteet riittävän isolta väestöpohjalta.
  2. Yhdistetään geeninäytteet elämäntapa- ja potilastietoon
  3. Määritetään näiden pohjalta hoidot, hoidon ohjaus ja oikea-aikaisuus

 

Lähteet:

Terveystalon johtajan Lasse Parvisen haastattelu

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 -tutkimus

Talousarvioesitys 2017, Valtiovarainministeriö

CORP-1234531-0001 10/2017

 

NOPEAMMIN, OSUVAMMIN, VAIKUTTAVAMMIN

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tulevaisuudessa tehdään lääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille.

Yksilöllisen lääkehoidon perusajatuksena on hyödyntää genomitietoa ja biopankkeja niin, että lääkehoito voidaan kohdentaa niille potilaille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lääkkeitä myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi: tavoitteena voi olla esimerkiksi suomalaisille potilaille parhaiten vaikuttavien molekyylien löytäminen.

On mahdollista, että jo aivan lähitulevaisuudessa saavutetaan läpimurtoja kaikkien vakavimpien ja yhteiskunnalle eniten kustannuksia aiheuttavien sairauksien hoidossa.

Lue lisää yksilöllisen lääkehoidon uusista mahdollisuuksista täältä: www.msd.fi

08/2016 CORP-1192767-0004

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Geenitutkimus kehittää syövänhoitoa

Yksilöllinen syövänhoito tarkoittaa potilaalle parhaimmillaan mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman vähin sivuvaikutuksin. Geenitutkimus tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia syövänhoidon kehittämiseen, sanoo Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Tom Wiklund.

  • 14.12.2017 09:18

Suomesta täsmälääketieteen huippumaa?

Suomella on kaikki edellytykset tulla yksilöllisen lääketieteen huippumaaksi. Meillä on valmiiksi maailman parasta genomi- ja it-osaamista. Myös biopankkimme ovat huippuluokkaa. Jotta Suomesta tulisi täsmälääketieteen edelläkävijä, seuraavien asioiden pitää kuitenkin vielä tapahtua:

  • 19.12.2016 11:53

Kohti kansallista biopankkia

Suomalaisista on kerätty viime vuosikymmenien aikana miljoonia bionäytteitä. Aikanaan ne on otettu diagnostiikan tueksi. Nyt nämä biopankkeihin kerätyt näytteet muodostavat tutkijoille aarrearkun, jonka täysimääräinen hyöty nähdään vasta tulevina vuosina.

  • 13.12.2016 14:13

Terveysdata nopeuttaa uusien hoitojen löytämistä

Suomalaisten potilastiedot ovat hoitotilanteissa jo kattavasti hoitohenkilökunnan käytössä. Suuremman mittaluokan hyötyjä terveysdatasta aletaan saada siinä vaiheessa kun niiden avulla löydetään nopeammin uusia hoitoja.

  • 13.12.2016 14:00

Lääketeollisuuden uusi logiikka: nopeammin, osuvammin, vaikuttavammin

Lääkeyritykset ovat haastavassa tilanteessa: lääkekehitys on yhä vaativampaa ja kalliimpaa, uusia lääkkeitä löytyy harvemmin, mutta vakavat sairaudet eivät ole maailmasta hävinneet. Nyt perinteisen lääkekehitysmallin rinnalle on kuitenkin tulossa uusi kevyempi tapa kehittää lääkehoitoja: yksilöllinen lääketiede avaa ohituskaistan, jolla nopeutetaan kalleinta ja aikaavievintä kehitysvaihetta, faasi 3 -tutkimuksia, ja hoito räätälöidään potilaan genotyypin mukaan.

  • 10.10.2016 11:01

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52