KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MSD

Geenitutkimus kehittää syövänhoitoa

  • 14.12.2017 09:18

MSD

Yksilöllinen syövänhoito tarkoittaa potilaalle parhaimmillaan mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman vähin sivuvaikutuksin. Geenitutkimus tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia syövänhoidon kehittämiseen, sanoo Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Tom Wiklund.

Yksilöllisyys on ollut hoitoa määrittävä tekijä Docrates Syöpäsairaalassa sen perustamisesta lähtien.

– Sairaala ja sen prosessit on kehitetty potilaan lähtökohdista ja tukemaan potilasta sen sijaan, että potilaan pitäisi sopeutua sairaalan prosesseihin, Tom Wiklund kertoo.                                                                                                 

Wiklundille yksilöllinen hoito tarkoittaa ihmisläheisyyttä – sitä, että potilaan toiveet ja arvot huomioidaan ja että sopivimmasta hoidosta neuvotellaan yhdessä potilaan kanssa.

– Kun potilas on itse mukana hoitopäätöksen tekemisessä, hän myös sitoutuu hoitoihin.

Henkilökohtaisuuden lisäksi yksilöllisessä hoitopolussa korostuu hoidon nopeus. Docrateen mallissa odotusaikoja pyritään vähentämään hoitopolun jokaisessa vaiheessa.

– Asiakaslupauksemme on, että potilas pääsee syöpätautien erikoislääkärin vastaanotolle muutaman päivän kuluessa ajanvarauksesta. Sen jälkeen tehdään tarvittavat lisätutkimukset, ja syövän hoito päästään aloittamaan viikon kuluttua ensimmäisestä vastaanotosta.

Mahdollisimman tehokasta hoitoa – ja vähemmän pelkoa

Nopea hoitoonpääsy voi tarkoittaa ennusteen paranemista, mutta myös esimerkiksi sitä, että potilaan hoidot ovat kevyemmät. Tietyissä tilanteissa joiltakin hoidoilta voidaan jopa kokonaan välttyä.

Yksilöllinen syövänhoito tarkoittaa Wiklundin mukaan parhaimmillaan sitä, että potilas saa mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman vähin sivuvaikutuksin.

– Yksilöllisellä hoidolla päästään parhaimmassa tapauksessa parempaan terveyteen ja parempaan potilastyytyväisyyteen. Lisäksi syöpäsairaus ja syövän hoito kokemuksena voi olla vähemmän pelottava.

Geenitutkimuksella tarkempaa tietoa hoitovalintojen tueksi

Yksi esimerkki yksilöllisessä syövänhoidossa hyödynnettävistä tutkimusmenetelmistä on geenitestaus – joko syöpään sairastuneen potilaan perimän tai itse syöpäkasvaimen perimän tutkiminen.

Syöpäkasvaimen geenitestauksella pyritään tarkemmin luonnehtimaan potilaan syövän ominaispiirteitä. Näin voidaan saada tarkempi käsitys siitä, miten juuri kyseistä syöpää tulisi hoitaa tai mikä olisi sopivin lääke. Toisaalta voidaan myös todeta, että jokin hoito olisi turha.

– Geenitutkimuksella voidaan esimerkiksi huomata kasvaimessa muutoksia, joihin on olemassa hyvä täsmälääkitys, tai sitten arvioida syövän herkkyyttä tietyille hoidoille. Esimerkiksi rintasyöpää sairastavan potilaan kohdalla voi olla mahdollista määrittää, tarvitseeko potilas leikkauksen jälkeen solusalpaajia vai ei, Wiklund kertoo.

Geenitestausta hyödynnetään tapauskohtaisesti silloin, kun sillä arvioidaan olevan merkitystä hoitovalintojen kannalta. Laaja testaus tulee usein kyseeseen esimerkiksi silloin, kun potilaalla on harvinainen syöpä, johon ei ole olemassa hyviä standardilääkityksiä. Tällöin geenitutkimuksen avulla voidaan etsiä sopivia täsmähoitoja.

Toisaalta geenitestauksen avulla voidaan myös etsiä kasvaimen perimästä juuri tiettyjä tiedettyjä muutoksia. Tällöin hoito määräytyy sen perusteella, löydetäänkö poikkeavuutta vai ei.

Tulevaisuudessa syövän voi diagnosoida verestä

Seuraavaksi syövän hoitoa tulevat mullistamaan geenitutkimukset, joissa syövän geenejä ei tutkita syöpäkasvaimesta vaan vereen irronneista kasvaimen perimätiedoista. Verinäytteistä tehtävät geenitutkimukset muuttavat syövän diagnosointia ja hoitoa jo lähitulevaisuudessa.

– Tulevaisuudessa syöpädiagnooseja todennäköisesti tehdään verinäytteistä. Myös hoitopäätöksiä esimerkiksi leikkauksen jälkeen tullaan tekemään sen perusteella, onko syöpäperimää veressä vai ei.

Wiklundin mukaan geenitutkimuksen avulla voidaan oppia jatkuvasti lisää syövän hoidon kehittämisestä.

– Kehityksessä ei ole kyse pelkästään siitä, että tulisi jatkuvasti uusia hoitoja ja lääkkeitä, vaan myös siitä, että opimme kohdentamaan olemassa olevia lääkkeitä aiempaa paremmin.

ONCO-1241748-0000 12/2017

NOPEAMMIN, OSUVAMMIN, VAIKUTTAVAMMIN

Ennen kehitettiin lääkkeitä, joiden toivottiin tehoavan mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle. Tulevaisuudessa tehdään lääkkeitä, jotka on tarkoitettu juuri tietyille potilaille.

Yksilöllisen lääkehoidon perusajatuksena on hyödyntää genomitietoa ja biopankkeja niin, että lääkehoito voidaan kohdentaa niille potilaille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lääkkeitä myös kehitetään yhä yksilöllisemmiksi: tavoitteena voi olla esimerkiksi suomalaisille potilaille parhaiten vaikuttavien molekyylien löytäminen.

On mahdollista, että jo aivan lähitulevaisuudessa saavutetaan läpimurtoja kaikkien vakavimpien ja yhteiskunnalle eniten kustannuksia aiheuttavien sairauksien hoidossa.

Lue lisää yksilöllisen lääkehoidon uusista mahdollisuuksista täältä: www.msd.fi

08/2016 CORP-1192767-0004

Uusin lehti

Tapahtumat

14.-25.2.2018 Mediuutisten #kiitäkollegaa -kampanja terveysalan työpaikoille. Onko kollegasi työyhteisösi helmi? Oletko saanut häneltä apua tai onko hän vaikuttanut positiivisella tavalla työyhteisöösi? Kiitä hyvää työkaveriasi ja Mediuutiset välittää kiitoksesi perille.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Geenitutkimus kehittää syövänhoitoa

Yksilöllinen syövänhoito tarkoittaa potilaalle parhaimmillaan mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman vähin sivuvaikutuksin. Geenitutkimus tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia syövänhoidon kehittämiseen, sanoo Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Tom Wiklund.

  • 14.12.2017 09:18

Suomesta täsmälääketieteen huippumaa?

Suomella on kaikki edellytykset tulla yksilöllisen lääketieteen huippumaaksi. Meillä on valmiiksi maailman parasta genomi- ja it-osaamista. Myös biopankkimme ovat huippuluokkaa. Jotta Suomesta tulisi täsmälääketieteen edelläkävijä, seuraavien asioiden pitää kuitenkin vielä tapahtua:

  • 19.12.2016 11:53

Kohti kansallista biopankkia

Suomalaisista on kerätty viime vuosikymmenien aikana miljoonia bionäytteitä. Aikanaan ne on otettu diagnostiikan tueksi. Nyt nämä biopankkeihin kerätyt näytteet muodostavat tutkijoille aarrearkun, jonka täysimääräinen hyöty nähdään vasta tulevina vuosina.

  • 13.12.2016 14:13

Terveysdata nopeuttaa uusien hoitojen löytämistä

Suomalaisten potilastiedot ovat hoitotilanteissa jo kattavasti hoitohenkilökunnan käytössä. Suuremman mittaluokan hyötyjä terveysdatasta aletaan saada siinä vaiheessa kun niiden avulla löydetään nopeammin uusia hoitoja.

  • 13.12.2016 14:00

Lääketeollisuuden uusi logiikka: nopeammin, osuvammin, vaikuttavammin

Lääkeyritykset ovat haastavassa tilanteessa: lääkekehitys on yhä vaativampaa ja kalliimpaa, uusia lääkkeitä löytyy harvemmin, mutta vakavat sairaudet eivät ole maailmasta hävinneet. Nyt perinteisen lääkekehitysmallin rinnalle on kuitenkin tulossa uusi kevyempi tapa kehittää lääkehoitoja: yksilöllinen lääketiede avaa ohituskaistan, jolla nopeutetaan kalleinta ja aikaavievintä kehitysvaihetta, faasi 3 -tutkimuksia, ja hoito räätälöidään potilaan genotyypin mukaan.

  • 10.10.2016 11:01

Parantola

Marjukka Myllärniemi 2017

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Elina Heino elina.heino@mediuutiset.fi

Ruotsi sitoi etälääkärien käsiä

Ruotsissa tehtiin kansallinen suositus sille, mitä infektiotauteja ei sovi diagnosoida ja lääkitä antibiooteilla etälääkärin vastaan­otolla. Oliko se tarpeen?

  • 9.2.

Nina Airisto

Työterveyshuolto etsii paikkaansa

Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät kosketa työterveysjärjestelmää, työterveyshuolto on sote-uudistuksessa merkittävä tekijä.

  • 2.2.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Psykiatrien äärimmäisen vaikea tehtävä

Kaikki lääkärit ovat vallankäyttäjiä suhteessa potilaisiin, kun he diagnosoivat sairauksia ja ohjaavat potilaita jatkohoitoon, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 16.2. 10:53

KOLUMNI

Tiimalasin sietämätön keveys

Millaista lääkärin työ olisi, jos se riisuttaisiin turhasta sälästä? Siirtyisikö aika potilaille, heidän kuuntelemiselleen, kysyy kolumnissaan endokrinologi Helena Miettinen.

  • 16.2. 10:52

TOIMITUKSELTA

Tekoäly, etsi paras lääke

Toivottavasti yritys ja erehdys pian vaihtuvat varmuudeksi tekoälyn, geenitestauksen ja tietoaltaiden avulla, kirjoittaa toimituspäällikkö Erpo Pakkala.

  • 16.2. 10:52