Vahva veikkaukseni on, että tätä vuoropuhelua lääkinnällisten laitteiden osalta käydään edelleen turhan harvoin. Onneksi tilanne on muuttumassa.

Terveysteknologia kehittyy voimakkaasti tarjoten täysin uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen ja potilaiden hoitamiseen. Suurin osa ratkaisuista tulee terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön julkisen hankinnan kautta.

Miten hoidollisuuden lisääntyessä varmistetaan, että hankintatoimelle syntyy ymmärrys kliinisen työn ammattilaisten odotuksista ja tarpeista? Miten huolehditaan siitä, että innovaatioista ja uudenlaisista ratkaisuista on tietoa ennen kilpailutuksen kriteereiden laatimista? Miten potilasturvallisuus ja laatu tuodaan hinta-ajattelun rinnalle?

Hankintaprosessi tuottaa arvoa potilaalle

Käynnistimme pari vuotta sitten järjestelmällisen yhteistyön yliopistosairaaloiden hankintajohdon kanssa. Tämä yhteistyö on ollut jo tähän asti tavattoman mielenkiintoista.

Olemme hankintajohdon ja terveysteknologiayritysten kanssa yhteistyössä mallintaneet terveysteknologian hankintaprosessia ja sen tuottamaa arvoa potilaalle. Arvoa ei voi määritellä geneerisesti eri sairauksiin tai tilanteisiin, mutta yleisluontoisena arvona voidaan pitää esimerkiksi tuotettua terveyshyötyä ja omaehtoisen elämän mahdollistamista.

Eräs tärkeimmistä havainnoista oli se, että terveysteknologian hankintaprosessi on oikeastaan päättymätön kehä. Kehämäisyys syntyy siitä, että totesimme arvon syntyvän terveysteknologiaan hankintakauden aikaisessa seurannassa, mittaamisessa sekä kartoitus- ja suunnitteluvaiheessa sekä näiden pohjalta luoduilla kriteereillä. Itse kilpailutus on tekninen toimenpide.

Yhteistyöllä parempia hankintoja

Kun arvopohjaista hankintaa halutaan kehittää, tarvitaan lääkäreiden ja hoitajien sekä potilaiden vahvaa osallistumista. Lisäksi on tärkeää selvittää mitä uusia ratkaisuja on markkinoilla ja miten vaikuttavia ne ovat. Hankintakielellä tarvitsemme siis järjestelmällistä, eri tahojen markkinavuoropuhelua.

Yliopistosairaalat tarttuivatkin toimeen. Keväällä 2019 HUS- ja OYS- alueen hankintajohtajat kertoivat tapaamisessa, että markkinavuoropuhelun yleistyneen merkittävästi (HUS-alueella yli 20 %) ja tavoitteena on sen edelleen lisääminen.

Kehityskulku on erittäin hyvä, mutta työmaata on vielä jäljellä.

Miten hankintoja tulee kehittää tulevaisuudessa?

Tulemme tekemään uutterasti töitä sen eteen, että markkinavuoropuhelun malli saadaan järjestelmälliseksi osaksi lääkinnällisten laitteiden hankintaa. Erityisesti vaativimmissa hankinnoissa sen pitäisi olla sääntö eikä poikkeus. Samalla pitäisi määritellä mahdollisimman tarkkaan myös koulutustarve. Uuden teknologian täysimääräinen hyödyntäminen vaati panostamista osaamiseen.

Arvopohjaisuus ja potilaiden paras edellyttää myös terveydenhuollon organisaatioiden johdon sitoutumista: työt on suunniteltava niin, että kliinikot ehtivät osallistua hankintoihin ja tarvittavaan käyttökoulutukseen.

Terveysteknologian hankinnat ovat tavattoman kiehtovia ja kiinnostavia. Niissä tehdään valintoja terveyden ratkaisuista ja tulevaisuudesta. Siitä, mistä käyttämäsi hoidon välineet tulevat ja miten laadukkaita ne ovat.

Laura Simik, toimitusjohtaja, Sailab -MedTech Finland ry