Totuttujen tapojen muuttaminen on tunnetusti vaikeaa. Vaikka tietäisimmekin, että valinnoissamme olisi terveyden näkökulmasta parantamisen varaa, muutos voi osoittautua mahdottomaksi, ellei valintaa ole tehty mahdollisimman helpoksi ja intuitiiviseksi.

Soveltava käyttäytymistiede ampaisi yhteiskunnallisen keskustelun piikkipaikalle, kun taloustieteilijä Richard Thaler ja oikeustieteilijä Cass Sunstein julkaisivat Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness -bestsellerinsä tuuppausteoriasta 2008.

Tuuppaamisen ideana on se, että ihmisen käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa kovien keinojen – kuten verotuksen tai lainsäädännön – sijaan myös keveillä, tönäisynkaltaisilla konsteilla. Kun olosuhteet ovat otolliset, tavoiteltu muutos voi tapahtua kuin itsestään.

Influenssa aiheuttaa merkittävän tautitaakan

Matala influenssarokotuskattavuus on hyvä esimerkki siitä, kuinka puhtaan rationaalisen ja toisaalta elävän elämän käyttäytymismallit eroavat toisistaan.

WHO:n mukaan kausi-influenssa aiheuttaa globaalisti 3–5 miljoonaa vaikeaa tautitapausta ja 290 000–650 000 kuolemaa vuosittain. Ikääntyminen ja krooniset sairaudet lisäävät vaikean taudinkuvan ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä.

Myös Suomessa influenssa aiheuttaa merkittävän tautitaakan. THL:n arvion mukaan Suomessa on vuosittain 200–1000 influenssaan jollain tapaa liittyvää kuolemaa. Silti vain harva suomalainen ottaa vuotuisen influenssarokotteen, vaikka se on maksuton riskiryhmille ja yli 65-vuotiaille.

Mikä siis neuvoksi?

Joskus vanha keino osoittautuu yllättävänkin tehokkaaksi

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC suosittelee, että riskiryhmien influenssarokotuskattavuuden tulisi olla vähintään 75 %. Suomessa jäädään tavoitteesta selkeästi: influenssakaudella 2017–2018 yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus oli vain 47,6 %.

Lääkeyritys Pfizer tekee terveystiedotusta yhteistyössä eri kuntien ja Hengitysliiton kanssa. Nyt tämän yhteistyön tulokset influenssakaudelta 2017–2018 on analysoitu vertaisarvioidussa tutkimuksessa (Yleislääkärilehti 5/2019): tutkimuksen mukaan aivan tavallinen kotiin postitettu kirje on toimiva tapa nostaa iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta.

Yli 65-vuotiaiden influenssarokotuskattavuus oli terveystiedotuskampanjaan osallistuneilla alueilla keskimäärin 52,4 %, kun vertailualueilla se oli keskimäärin 44,7 %. Tiedotuskampanjoiden alueilla influenssarokotuskattavuus oli keskimäärin 7,7 prosenttiyksikköä – eli peräti 17 prosenttia – korkeampi kuin vertailualueilla.

Yli 2 100 influenssatapausta olisi estettävissä

Tulos ei ole aivan merkityksetön. Mikäli koko Suomessa päästäisiin vastaaviin kattavuuslukuihin, se estäisi tutkimuksen mukaan tyypillisen influenssakauden aikana yli 2 100 influenssatapausta, 300–500 sairaalajaksoa ja noin 20–40 kuolemantapausta.

Influenssakaudella 2017–2018 terveystiedotukseen osallistui 26 THL:n Rokotusrekisterin mukaista terveyskeskusaluetta. Influenssarokotuskattavuudeltaan kymmenen parhaimman terveyskeskusalueen joukossa oli kahdeksan, jota osallistuivat terveystiedotukseen (siniset pylväät kuviossa 1). Kymmenen matalimman alueen joukossa ei puolestaan ollut yhtään kampanjaan osallistunutta (punaiset pylväät kuviossa 1).

Kuviossa 2 on esitetty rokotuskattavuuden mukaisessa järjestyksessä ne kymmenen THL:n Rokotusrekisterin mukaista terveyskeskusaluetta, joissa yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä on suurin. Sinisellä merkityt alueet osallistuivat tiedotuskampanjaan.

Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan tuuppausten rinnalle

Tutkimus osoittaa, että pienellä tuuppauksella oikeaan suuntaan on mahdollista saada aikaan muutos, joka parantaa niin yksilön hyvinvointia kuin kansanterveyttäkin. On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka pienellä interventiolla oli mahdollista parantaa terveyttä väestötasolla. Tällä tiellä on syytä jatkaa: on löydettävä lisää keinoja, joilla fiksut valinnat tulevat entistä houkuttelevammaksi.

Yhteiskunnallisia muutoksia tavoiteltaessa keveillä keinoilla on rajansa. Koska tuuppaamisen tavoitteena on saada aikaiseksi mahdollisimman iso muutos mahdollisimman pienellä interventiolla, tuuppausteoria ei sovellu tilanteisiin, jossa pyritään muuttamaan rakenteellisia tekijöitä.

Rokotuskattavuuden kasvattamisessa on vielä kosolti tehtävää, ja muutoksessa on tarkasteltava ennakkoluulottomasti koko terveydenhuollon kenttää. Rokotuspolun yksinkertaistaminen, rokotteiden saatavuuden parantaminen, maksuttoman rokotusohjelman tarkoituksenmukainen laajentaminen ja määrätietoinen terveystiedotustyö rokottautumisen hyödyistä ovat askelia oikeaan suuntaan.

Laajasti ajatellen kyse on ennaltaehkäisyn painoarvosta osana terveydenhuoltoa. Hoidammeko liiaksi sairauksia ja ennaltaehkäisemme niitä liian vähän? On syytä kysyä, onko ikääntyvässä yhteiskunnassa varaa olla investoimatta ennaltaehkäisyyn?

Antti Ojala, VTM, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Pfizer Suomi

Juha Turunen, FaT, RWD Manager, Pfizer Suomi

Lähteet:

ECDC. Technical report. (2016) Seasonal influenza vaccination and antiviral use in Europe. Overview of vaccination recommendations and coverage in the EU member states for the 2013–14 and 2014–15 influenza seasons. ECDC, Stockholm 2016.

Mauskopf J, et al. (2013) The burden of influenza complications in different high-risk group: a targeted literature review. J Med Econ 16: 264–277, 2013.

Tammimäki A. (2019) Kunnallisten tiedotuskampanjoiden vaikutus influenssarokotuskattavuuteen Suomessa. Yleislääkäri 34 (5): 23–28, 2019

Thaler, R. H., & Sunstein, C. R. (2009). Nudge: improving decisions about health, wealth, and happiness. Rev. and expanded ed. New York: Penguin Books.

THL. Influenssa – usein kysyttyä. Tiedot haettu 20.9.2019 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/influenssa/usein-kysyttya

THL. Valtakunnallinen rokotusrekisteri. Tiedot haettu 26.4.2018 osoitteesta https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/atlas/atlas.html?show=influenza

WHO. Influenza (Seasonal). Fact sheet 211. Päivitetty 31.1.2018. Haettu 24.4.2018 osoitteesta https://www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/influenza-(seasonal)