Lisääntyvän antibioottiresistenssin aiheuttamassa ongelmassa on paljon samoja piirteitä kuin ilmastonmuutoksessa. Aihe on monitahoinen, vaikeasti hahmotettavissa, hitaasti etenevä ja erityisesti vaikeasti torjuttavissa. Asian monimutkaisuutta kuvastaa se, että antibiootteja käytetään bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa sekä ihmisillä että eläimillä. Tämän lisäksi antibiootteja käytetään bakteeri-infektioiden torjunnassa karjan ja jopa kalojen kasvatuksessa.

Käyttökohteet eivät edes lopu tähän, sillä antibiootteja käytetään myös karjan kasvun edistämiseksi, vaikkei tästä vaikutuksesta olekaan tieteellistä näyttöä. Antibioottien tuotannosta jätevesien mukana pääsee luontoon pieniä määriä jäämiä, jotka mahdollistavat resistenssin kehittymisen maaperän ja vesistöjen bakteereissa. Lisäksi antimikrobisesti vaikuttavat aineet, kuten maataloudessa käytettävät hyönteismyrkyt, edistävät myös resistenssin kehittymistä.

Suomessa lihateollisuudessa antibiootteja käytetään ainoastaan infektioiden hoidossa ja antibioottien käyttömäärät ovatkin hyvin alhaiset. Terveydenhuollossa pääosa antibiooteista määrätään perusterveydenhuollossa ja Kelan tilastoista tässä nähdään selkeää muutosta. Antibioottireseptien kokonaismäärä on viimeisen 10 vuoden aikana laskenut noin 3 miljoonasta reseptistä hieman yli 2 miljoonaan reseptiin. Tämä on hyvä suunta.

Kansainvälisessä mittakaavassa resistenssitilanne Suomessa on, kuten muissakin Pohjoismaissa, hyvällä tasolla. THL julkaisee vuosittain tilaston, josta nähdään, että tietyissä resistenssilöydöksissä on tasaista loivaa kasvua. Hoidollisesti haasteellisimmat tapaukset tulevat pääosin ulkomailla saadun resistentin infektion seurauksena, mikä toisaalta osoittaa, että tämän päivän hyvä tilanne voi nopeastikin muuttua globaalissa maailman menossa.

Suomesta löytyy osaamista ja perinteitä

Suomessa on perinteisesti erittäin korkeatasoista tutkimusta, ja erityisesti infektiotautien saralla olemme kunnostautuneet rokotetutkimuksissa. Löytyypähän meiltä jo 1990-luvun alkupuolelta tieteellistä tutkimusta myös antibioottiresistenssistä ja mahdollisista toimenpiteistä sen leviämisen estämiseksi.

Hallitusohjelman selkeänä viestinä on ollut koulutukseen panostaminen, ja toivottavaa onkin, että yliopistot ja uusien tutkijasukupolvien mukaantulo saavat lisäsysäyksen. Loistavana esimerkkinä Suomen edistyksellisestä tutkimusympäristöstä on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisprojekti FinnGen, joka on kansainväliselläkin tasolla omaa luokkaansa.

Tämän vuoden alussa toimintansa on myös aloittanut rokotetutkimuskeskus MeVac, joka läheisellä yhteistyöllään Meilahden sairaalan kanssa mahdollistaa loistavan ympäristön uusien rokotteiden tutkimukselle.

Tutkimukseen ja johdonmukaiseen moniammatilliseen työhön tarvitaan lisää ratkaisuja, jotta antibioottiresistenssin leviämistä voidaan estää. Meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet löytää ratkaisuja, joita voidaan viedä myös muualle maailmaan.

Uhasta mahdollisuudeksi?

WHO julkaisi 2017 prioriteettilistan bakteereista, joiden aiheuttamia infektioita vastaan erityisesti tarvitsemme uusia hoitokeinoja. Viimeisen viiden vuoden aikana on ilahduttavasti markkinoille tuotu uusia, erityisesti resistenttejä bakteereja vastaan suunnattuja, antibiootteja, mutta tarvitsemme edelleen lisää vaihtoehtoja ja ennen kaikkea uudella vaikutusmekanismilla toimivia ratkaisuja.

Diagnostiikkaa on kehitettävä, ennaltaehkäisyä tehostettava ja hoitokäytäntöjä parannettava, mikä vaatii huolellista seurantaa ja tietojärjestelmien monipuolista hyödyntämistä. Kaikissa näissä kategorioissa on mahdollisuuksia myös suomalaisille innovaatioille.

Tutkimuksen ja innovaatioiden kehitys vaatii rahoitusta, kansainvälistä yhteistyötä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Esimerkkejä yhteistyön malleista ja rahoituksen miettimisestä voidaan hakea muun muassa Ruotsin antibioottiresistenssiin liittyvästä tutkimusstrategiasta (National research programme on antibiotic resistance, Swedish Research Council) sekä Iso-Britannian antimikrobiresistenssiin liittyvästä 5-vuotisstrategiasta (Tackling antimicrobial resistance 2019–2024, The UK’s five-year national action plan).

Esimerkkinä Suomesta innovatiivisen ympäristön kohteena on ulkomaisten investointien lisääntyminen suomalaisiin start-up-yrityksiin. Meidän tulee panostaa tutkimukseen ja innovaatioihin sekä hyödyntää nykyistä näkyvyyttä myös tämän alan innovaatioiden rahoituksen ja sijoitusten saamiseksi.

Suomella voisi olla kokoaan suurempi merkitys antibioottiresistenssin ehkäisyssä ja ongelman ratkaisussa. Miksei siis tehdä uhasta mahdollisuutta ja edistetä sekä kasvua että erityisesti infektioiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa?

Ville Kainu, lääketieteellinen asiantuntija, Pfizer

PP-PFE-FIN-0363-28102019