Antibioottiresistenssi on jo nyt maailmanlaajuinen ongelma ja tulevaisuudessa vielä merkittävämpi uhka. Tällä hetkellä arvioidaan, että vuosittain noin 700 000 ihmistä menehtyy antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti, etenkin jos mitään ei tehdä resistenssin lisääntymisen ehkäisemiseksi. On myös tärkeä muistaa, että antibioottiresistenssi on monitahoinen ongelma. Erinomaista onkin, että esimerkiksi One Health-konsepti Helsingin yliopistossa pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa antibioottiresistenssiin. Tällaista yhteistyötä kaivattaisiin lisääntyvissä määrin myös yksityisen ja julkisen sektorin välille, erityisesti tutkimuksessa. Tutkimuksella luodaan tietoon perustuva pohja tulevaisuuden ratkaisuille ja toimenpiteille. Erityisesti antibioottiresistenssin osalta meidän on tutkimuksen kautta löydettävä ratkaisuja nykyisten antibioottien entistä kohdistetumpaan käyttöön, etsittävä uusia mahdollisia lääkeaihioita, kehitettävä entistä parempaa diagnostiikkaa sekä parannettava antibioottien valmistusmenetelmiä.

Esimerkkiä tämän kaltaisesta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä antibioottiresistenssin osalta ei tarvitse etsiä länsinaapuria kauempaa. Ruotsissa on käynnissä yhteistyöprojekti nimeltä PLATINEA, jonka tavoitteena on löytää parannuskeinoja antibioottien käyttöön ja saatavuuteen. Mukana tässä projektissa on niin viranomaistahoja, akatemian edustajia, terveydenhuollon edustajia kuin yrityksiä. Rahoitus tulee VINNOVA:n kautta, joka on valtion viranomainen ja toimii läheisessä yhteistyössä EU:n tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelman kanssa. Projektissa työskennellään neljässä työryhmässä, joiden tavoitteet ovat seuraavat:

  • Työryhmä 1 priorisoi sellaisia antibiootteja, joilla on erityinen lääketieteellinen arvo sekä joilla on olemassa saatavuusriski. Lisäksi pyritään tunnistamaan keskeiset tiedon puutteet antibioottien käytössä ja kehitetään sekä testataan uutta prosessia akuuttien saatavuusongelmien hallitsemiseksi.
  • Työryhmä 2 tekee farmakokineettisia ja farmakodynaamisia tutkimuksia valikoiduille antibiooteille sekä tutkimuksia eri patogeeneille/potilasryhmille, jotta voidaan löytää optimaalinen annostelu olemassa oleville antibiooteille. Tämä työryhmä toimii myös pilotoijana sekä suurempien kliinisten tutkimusten valmistelijana työryhmälle 3. Ryhmä myös tutkii olemassa olevien antibioottien uusia indikaatioita.
  • Työryhmä 3 tutkii eri interventioita, joilla pyritään parantamaan antibioottien käyttöä valikoiduissa sairaaloissa, joista hyväksi havaitut käytännöt voidaan viedä käytäntöön kansallisesti.
  • Työryhmän 4 tavoitteena on selvittää saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kartoittaa toimitusketjuja keskittyen muun muassa kannattavuuteen, ympäristö- sekä sosiaalisiin tekijöihin, luonnonkatastrofien vaikutukseen ja poliittiseen riskiin. Tämä työryhmä suosittelee selvitysten perusteella toimenpiteitä saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi uusien taloudellisten insentiivien, hankintastrategioiden ja logistiikkaprosessien osalta.

Yhteisenä tavoitteena näille neljälle eri linjalle on olemassa olevien antibioottien käytön optimointi sekä saatavuuden turvaaminen.

Yllä kuvattu yhteistyöprojekti sekä sen tavoitteet olisivat tärkeitä myös Suomen oloissa. Yksi mahdollisuus on esimerkiksi Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman uudistuksen yhteydessä kiinnittää entistä enemmän huomiota tutkimuksen ja yhteistyön näkökulmaan ja erityisesti sen toimeenpanoon. Täysin vastaavia PLATINEAn suunnittelemia tutkimuksia ei ole syytä tehdä paikallisesti, mutta voisimme esimerkiksi täydentää kansallista toimintaohjelmaamme yllä mainituilla työryhmien tavoitteilla. Olosuhteet Suomessa ja Ruotsissa ovat melko samankaltaiset, mutta eroavaisuuksiakin on ja niihin ainakin tarvitsemme kotimaista tutkimusta ja selvitystyötä.

Miten voisimme lisätä vastaavaa tutkimusyhteistyötä Suomessa kuin mitä PLATINEA tällä hetkellä tekee Suomenlahden toisella puolen? Vetovastuun tulisi olla julkisella puolella ja akatemiassa sekä rahoituksen tulisi myös olla riippumatonta. Eri osapuolten mukaan saaminen on ensiarvoisen tärkeää jo siitäkin syystä, että voimme huomioida eri näkökulmat paremmin esimerkiksi antibioottien saatavuuteen parantamiseksi niin uusien kuin vanhojen valmisteiden osalta, mutta erityisesti myös siitä syystä, että yhdessä voimme entistä paremmin edistää Suomen tutkimusympäristön näkyvyyttä ja osaamista kansainvälisesti. Näin saamme parhaassa tapauksessa lisää investointeja tutkimukseen samalla kun parannamme edellytyksiämme hyödyntää nykyisiä ja tulevia antibiootteja infektioiden hoidossa ja sairaanhoidon kivijalkana.

–--

Ville Kainu, lääketieteellinen asiantuntija, Pfizer