Antibioottiresistenssistä ja antibioottien oikeasta käytöstä muistuteltiin jälleen 18.11. Euroopan antibioottipäivänä. Antibioottiresistenssi on nostettu YK:n yleiskokouksen asialistalle kautta aikojen neljäntenä terveysaiheena, ja WHO on julistanut antibioottiresistenssin uhkaavan modernin lääketieteen ydintä. Lisääntynyt antibioottiresistenssi ei ainoastaan vaikeuta infektioiden hoitoa, vaan se haittaa merkittävästi myös muita hoitoja, kuten syövän hoitoa ja leikkauksia. Myös terveydenhuollon kustannukset kasvavat merkittävästi lisääntyvän resistenssin myötä.

Miksi uusien antibioottien kehitys on haastavaa?

Antibioottiresistenssin ehkäiseminen vaatii yhteistyötä ja usean osa-alueen onnistumista. Antibioottien käyttöä tulee järkeistää niin ihmisten kuin eläinten hoidossa, antibioottien tuotannosta tuleva jäte on käsiteltävä huolella ja infektioiden ennaltaehkäisyyn pitää panostaa entistä enemmän. Tarvitsemme myös uusia antibiootteja, jotta lääkäreillä on reservissä valmiste silloin, kun moniresistentin bakteerin aiheuttamaa infektiota pitää hoitaa.

Uusia antibiootteja on vasta viime vuosina tullut jälleen markkinoille. Uusia antibioottiluokkia ei ole nähty vuosikymmeniin. Kuten kaikkien lääkkeiden, myös antibioottien kehitys on hidasta ja edellyttää uusia tieteellisiä läpimurtoja. Tämä tarkoittaa myös korkeita tuotekehityskustannuksia. Koska uusia antibiootteja pidetään pääosin varalla, on niihin sijoitetun pääoman tuotto heikko.

Tämän vuoksi tarvitsemme antibioottien kehitystä tukevia uusia aloitteita. Näitä voivat olla esimerkiksi EU:n tasolla pohdittu julkisen ja yksityisen sektorin tiivistetty yhteistyö tai FDA:n suunnittelema innovatiivinen hinnoittelumalli, jossa sairaalat ostaisivat lisenssin antibiootin käyttöoikeuksiin. Yhtäkaikki, tarvitsemme uusia antibiootteja ja niiden kehityksen ja tuotannon on oltava jollakin tasolla kannattavaa, jotta lääketeollisuus pystyisi tuottamaan näitä innovaatioita markkinoille.

Suomelle tarjolla paalupaikka

Antibioottiresistenssitilanne Suomessa on vielä hyvä. Vallitsevaan asiaintilaan ei kannata kuitenkaan tuudittautua, vaan nyt on viimeistään toimittava, jotta tilanne ei tästä huonone. Tämä koskee sekä päättäjiä että terveydenhuollon toimijoita.

Keväällä 2017 julkaistu mikrobilääkeresistenssin kansallinen toimintaohjelma antaa hyvän pohjan tarvittaville toimenpiteille. Meillä on valmiudet toteuttaa ohjelman kuuden eri osa-alueen sisältämät toimenpiteet. Päättäjien on nyt turvattava toteutukseen tarvittavat resurssit.

Antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisy ei kuitenkaan ole vain yhden maan tehtävä, vaan toimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi EU:n tasolla.

EU:n tulisi varmistaa Euroopan komission valmisteleman mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimintasuunnitelman toimeenpano. Toimintasuunnitelma nojaa kolmeen peruspilariin; EU:n kehittäminen parhaiden käytäntöjen alueeksi, koulutuksen, tutkimuksen, kehitystoiminnan ja innovoinnin tehostaminen sekä globaalin toiminnan muokkaaminen. Nämä tukevat myös Suomen kansallista toimintaohjelmaa sekä globaalia edistystä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

EU:ssa tulisi jatkossakin edesauttaa vahvaa yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä varmistamalla Innovative Medicines Initiave -aloitteen jatkumo, jonka toisessa vaiheessa (IMI2) ovat kehityskohteina olleet nimenomaan uudet rokotteet ja lääkkeet, erityisesti antibiootit. Tämä aloite nimenomaan fasilitoi yhteistyötä ja on EU:n ja lääketeollisuuden kumppanuushanke. On myös tärkeä luoda kestäviä insentiivejä antibioottien tuotekehityksen tukemiseksi, jotta kehitys olisi taloudellisesti järkevää huolimatta uusien antibioottien jäämisestä reservilääkkeiksi.

Näytetään yhdessä esimerkkiä, miten toimia antibioottiresistenssin aiheuttaman uhan nujertamiseksi.