Suomi kiinnostaa ulkomaisia lääkeyhtiöitä. Tässä siihen kuusi syytä, joista yksi on suomalaisten erityinen geeniperimä.

Suomea voi hyvin perustein kutsua yksilöllisen lääketutkimuksen ”Piilaaksoksi”. Samoin kuin Kaliforniassa, täältä löytyvät samalta pieneltä alueelta tutkimuksen ja tuotekehityksen kannalta ratkaisevat tekijät. Kaliforniassa kohtaavat maailman parhaat koodaajat, pääomasijoittajat ja edullinen ilmasto. Suomestakin löytyy globaalisti katsoen poikkeuksellinen yhdistelmä: ainutlaatuinen geeniperimä, laadukkaat biopankit, toimiva terveydenhoito, ajan tasalla olevat lait, vakaa yhteiskunta ja korkea tutkimusosaaminen. Vastaavaa kombinaatiota ei löydy mistään muusta maailman maasta.

1. Tarkkaan kartoitettu geeniperimä

Geenitutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Meillä on jopa kansallinen genomistrategia, joka otettiin käyttöön vuonna 2015. Geenitutkimuksen näkökulmasta Suomen tilanne on ainutlaatuinen: olemme pieni maantieteellisesti rajattu väestö, jolla on yhtenäinen geeniperimä. Suomessa tautien esiintyvyyttä on tutkittu vuosikymmenien ajan, joten koossa on iso määrä mielenkiintoista dataa geenien ja tautien välisistä yhteyksistä.

2. Laadukkaat biopankit ja rekisterit

Yksilöllisiä lääkehoitoja kehittävät lääkeyritykset tarvitsevat kumppaneikseen myös biopankkeja. Toinen yhteistyön muoto on ns. rekisteritutkimus, jossa tutkijat ja yritykset voivat yhdessä hyödyntää terveydenhuollon laajoja anonyymejä aineistoja. Biopankkien toiminta perustuu potilaiden luottamukseen: siihen, että ihmiset haluavat luovuttaa omia näytteitään ja tarjota niitä yhteiseen hyvään. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa kansalaiset voivat luottaa biopankkeihin ja viranomaisiin. Suurin biopankki on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella. THL Biopankkiin on siirretty myös sen edeltäjälaitoksen Kansanterveyslaitoksen ja Kelan keräämät näytekokoelmat, joissa on näytteitä sadoilta tuhansilta väestö- ja muihin tutkimuksiin osallistuneilta suomalaisilta.

3. Toimiva terveydenhoitojärjestelmä

Toisin kuin monessa muussa maassa, suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on toimiva, tasalaatuinen ja suunnilleen samanlainen maan kaikilla alueilla. Tämä on iso etu kliinisiä lääketutkimuksia tekevien lääkeyritysten kannalta.

4. Ajan tasalla olevat lait

Pelkkä osaaminen ei riitä, tarvitaan myös liiketoimintaa tukeva ja kansalaisten oikeuksia suojaava laki. Suomalainen biopankkiosaaminen on maailman huippua ja sitä tukee ajan tasalla oleva lainsäädäntö. Vuonna 2013 voimaan astuneen biopankkilain tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön avoimuutta sekä turvata yksityisyyden suoja. Myös terveystietojen seurantaa määrittävä lainsäädäntö on seurannut aikaansa.

5. Vakaa, korruptoitumaton ja ketterä yhteiskunta

Toinen itsestäänselvyys suomalaisille on vakaa ja korruptoitumaton yhteiskunta. Kansainväliset yritykset arvostavat rauhallista ja ennakoitavaa liiketoimintaympäristöä – ja se onkin Suomen valttikortti kilpailtaessa tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista. Tärkeä etu on se, että Suomessa yritykset, yhteiskunnalliset päättäjät, yliopistot ja tutkimuslaitokset osaavat tehdä joustavasti yhteistyötä yhteisen päämäärän eteen. Ulkomaiset yritykset noteeraavat myös sen, että Suomessa on herätty maan hallitusta myöten terveysosaamisen merkitykseen.

6. Korkea koulutustaso ja huippuluokan tutkimusosaaminen

Ulkomaiset toimijat antavat arvoa suomalaisten korkealle koulutustasolle sekä teknologia-, biopankki- ja muulle erityisosaamiselle, jota maastamme löytyy. Suomessa on maailmanluokan osaamista esimerkiksi syövän ja sydäntautien tutkimuksessa.

Entä mihin tarvitaan vielä parannusta? Minkä asioiden pitää muuttua, että pärjäisimme tulevaisuudessa yhä paremmin kansainvälisessä kilpailussa lääketutkimuksista?

1. Viimeisetkin lainsäädännön esteet purettava.

Suomessa regulaatio estää vielä tietyiltä osin yksilöllistä lääkekehitystä. Esimerkiksi rekisteritutkimuksia ja biopankkeja säätelevät lait eivät nykymuodossaan mahdollista rekisterien ja biopankkien täysimääräistä hyödyntämistä esimerkiksi lääkekehityksessä.

2. Tiedemaailman mielikuva paremmaksi

Yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut tiedelaitokset ovat olleet viime vuosina negatiivisen huomion kohteena. Yt-neuvotteluista ja leikkauksista on tullut arkipäivää. Riskinä on, että lahjakkaat tutkijat siirtyvät muihin maihin.

3. Enemmän faasi 1:n lääketutkimuksia

Suomessa ei ole investoitu viime vuosina riittävästi faasi 1:n tutkimuksiin ja sen seurauksena niitä on käynnistynyt poikkeuksellisen vähän. Ulkomaiset lääkeyhtiöt seuraavat kuinka paljon näitä alkuvaiheen tutkimuksia on käynnissä ja tekevät investointipäätöksiä sillä perusteella.

Artikkelia varten haastateltiin FIMM:in tutkimusjohtaja Olli Kallioniemeä

Lähteet:

http://www.parempaaelamaa.fi/msd-paremman-elaman-puolesta/laaketutkimukset

Haastattelu: tutkimusjohtaja Olli Kallioniemi, FIMM

http://www.sitra.fi/uutiset/perima-ja-terveys/varasta-tama-uusi-esitys-vie-suomen-genomiosaamisen-maailmalle

https://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/thl-biopankki

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120688

https://www.doria.fi/handle/10024/117318

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126268/URN_ISBN_978-952-00-3586-0.pdf?sequence=1

08/2016 CORP-1192767-0000

MSD – Paremman elämän puolesta