Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää 30 vuoden ajan tutkinut tieteen akateemikko ja akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen luettelee ilahduttavia numeroita: Tällä hetkellä maailmassa on kehitteillä kaikkiaan 2 004 erilaista immuunijärjestelmää säätelevää lääkeainetta syöpään. Kliinisissä lääketutkimuksissa niistä on jo peräti 940, ja loputkin ovat edenneet koe-eläintutkimuksiin. Kaikissa näissä tutkimuksissa yritetään vaikuttaa yli 300 kohdemolekyyliin ihmisen immuunipuolustuksessa. Tiedot ovat peräisin kansainvälisen Cancer Research Institute -järjestön raportista. Syövän uusien immuunihoitojen tulevaisuus näyttää lukujen valossa niin valoisalta, että Jalkasta hymyilyttää.

– Ihan varmasti tuosta satsista jotain löytyy. Olen aivan varma, että useita uusia immunologisia syöpälääkkeitä tulee käyttöön lähivuosina, hän sanoo.

Maailmassa on ollut parin vuoden ajan käytössä muutamia syövän immuunihoitoja. Immuunihoitojen tarkoitus on vahvistaa potilaan elimistön omaa immuunireaktiota syöpää vastaan ja auttaa sitä tappamaan syöpäsolut omin voimin. Suomalaisissakin sairaaloissa näiden hoitojen hyödyt verrattuna perinteisiin syöpälääkkeisiin on jo havaittu. Onkin tärkeä, että Suomessa saataisiin jo ensivaiheen kokemuksia lupaavista immuunihoidoista. Jalkasen mukaan nyt käytössä olevat immuunihoidot ovat todennäköisesti vasta pieni osa laajaa kokonaisuutta, joka odottaa löytämistä.

– Nyt ollaan ikään kuin vasta päästy narunpätkään kiinni. Immuunipuolustuksessa on paljon muitakin potentiaalisia kohdemolekyylejä, joita voidaan käyttää syöpähoidoissa. Ja niitä ollaan vasta löytämässä.

Kliiniset lääketutkimukset vievät kuitenkin paljon aikaa ja rahaa, joten uusien syöpälääkkeiden kehittely ei käy käden käänteessä.

– Kliinisten lääketutkimusten kohteena syöpä on vaativa, sillä täytyy odottaa kauan, että elinajan pitenemisen hyöty nähdään. Lisäksi kliinisiä tutkimuksia pitää yleensä tehdä vähintään kolme yhtä lääkeainetta kohden, eikä tätä prosessia oikein pysty nopeuttamaan, Jalkanen kertoo.

Merkkiaine kertoo, kuka hyötyy hoidoista

Kaikki potilaat eivät kuitenkaan hyödy ainakaan nykyisistä syövän immuunihoidoista. Potilaiden valinnassa on käytössä vasta pari kudos- ja veritestiä, joilla sopivia potilaita voidaan löytää. Lisää näiden testien merkkiaineita, eli biomarkkereita, olisi löydettävä.

– Biomarkkereiden käyttö syövän immuunihoidoissa on vielä aivan lapsenkengissä ja niitä tarvitaan lisää. Onneksi niitä tutkitaan nyt kuumeisesti ympäri maailmaa ja kohteena ovat melkein kaikki syövät, Jalkanen sanoo.

Huhtikuussa julkaistussa laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että osalta syövistä immunologiset piirteet puuttuvat lähes kokonaan. Näitä kutsutaan immunologisesti kuolleiksi syöviksi. Tällöin kasvaimessa ei ole immunopuolustussoluja lainkaan. Tutkimuksen mukaan tällaisilla syövillä on huonoin ennuste, eivätkä niihin toimi myöskään syövän immuunihoidot.

– Nyt tutkitaan sitä, miten nämä syövät saataisiin muuttumaan immunologisesti eläviksi. Eli pyritään muuttamaan lähtötilanne sellaiseksi, että syövän immunologisista hoidoista voisi olla apua. Tämä on myös todella ratkaiseva asia, Jalkanen sanoo.

Tutkimus vaatii kuitenkin paljon aikaa ja pitkäaikaista sitoutumista, eikä pikavoittoja ole jaossa.

– Moni voi ihmetellä, miksi näiden asioiden tutkimiseen menee niin kauan. Mutta jokainen keho ja jokainen syöpä on erilainen, ja ihmiskehon kompleksisuuden ymmärtäminen vaatii valtavasti työtä, Jalkanen sanoo.

”Lääkäreillä ei ole aikaa tutkimukselle”

Helsingin Sanomat kirjoitti elokuussa, että lääketutkimusten määrä on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan Suomessa tippunut roimasti. Lisäksi huippututkijoita on hakeutunut töihin ulkomaille, koska Suomessa ei ole myönnetty rahoitusta tutkimukseen. Tieteen akateemikko Jalkanen näkee, että suurimmat esteet lääketutkimuksen tekemiselle johtuvat lääkäreiden työtaakoista.

– Ongelma on Suomessa se, että lääkäreiden työmäärä on niin valtava. Jos lääkäri lähtisi vielä vetämään kliinistä lääketutkimusta, se vaatisi häneltä todella paljon. Lupakäytännöt vaativat pahimmillaan paljon paperityötä. Jos haluttaisiin tehdä enemmän lääketutkimuksia, lääkäreille pitäisi olla virkoja, jossa puolet työajasta tehdään tutkimusta, puolet ollaan potilastyössä, Jalkanen sanoo.

Syövän luokittelu murroksessa

Syövän ymmärtäminen on muutenkin valtavassa murroksessa. Samainen kansainvälinen syövän immunologisia piirteitä kartoittanut tutkimus osoitti, että syöpien luokitus on tällä hetkellä suorastaan vanhanaikainen. Tutkimuksessa tutkittiin yli 10 000 yksittäistä syöpätapausta. Tulosten mukaan immunopuolustussolujen määrä ei jakautunut nykyisten syöpätyyppien eli kasvaimen sijainnin mukaan. Tutkimusryhmä löysi sen sijaan syövistä kuusi eri kudostyyppiä, joiden mukaan se määritteli syöville kuusi uutta immuuniluokkaa. Jalkanen näkee, että syövänhoitoa tulisi viedä näiden tutkimustulosten osoittamaan suuntaan.

– Tutkimuksessa pääteltiin, että ehkä meidän pitäisikin luokitella syöpä myös immunologisen alatyypin mukaan, ei sen mukaan, sijaitseeko se rinnassa, keuhkossa vai esimerkiksi virtsarakossa. Tällä hetkellä esimerkiksi lääkkeiden myyntiluvat on jaoteltu syövän sijainnin mukaan, vaikka lääkkeet pitäisi ehkä olla jaoteltu kasvaimen immunologisten erityispiirteiden mukaan. Näin saisimme potilaille juuri heille räätälöityä hoitoa.

Lähteet:

Helsingin Sanomat 3.8.2018: Kukaan tai mikään ei sinua pelasta, sanottiin syöpään sairastuneelle Emmi Leppäselle – Maailmalla käytetyt syöpälääkkeet tulevat Suomeen usein vasta vuosien viiveellä

Thorsson, Gibbs, Brown, Disis, Vincent, Shmulevich jne.: The Immune Landscape of Cancer

Cancer Research Institute: There are 2,004 cancer immunotherapies crowding into the pipeline. Now what?