Suomalaisista on kerätty vuosien varrella miljoonia kudos- ja verinäytteitä. Niitä ovat keränneet mm. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, HUSLAB:n patologian arkisto, Urologinen biopankki ja Suomen Hematologian biopankki. Näytteet on otettu aikanaan hoidon tueksi diagnostisiin tarkoituksiin. Usein kudosnäyte otetaan esimerkiksi syöpäepäilyn vuoksi.

Vuonna 2013 voimaantulleen biopankkilain jälkeen bionäytteiden käyttäminen työkaluna sairauksien ja lääkkeiden tutkimuksessa on tullut mahdolliseksi. Biopankkeja on nykyään kahdeksan. Helsingissä ovat Hematologian FHRB, THL:n biopankki sekä Helsingin biopankki. Muut biopankit ovat Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Jyväskylässä. Kahdeksan biopankkia viiden miljoonan ihmisen maassa tuntuu paljolta vaikka Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen muistuttaa, että Ruotsissa biopankkeja on useita satoja, koska lähes jokaisella tutkimushankkeella on siellä oma biopankkinsa.

– Yleinen tahtotila Suomessa on se, että mennään kohti yhtä kansallista biopankkioperaattoria. Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut kärkihankkeeksi kansallisen biopankin, Genomikeskuksen ja Syöpäkeskuksen edistämisen. Siihen käytetään 17 miljoonaa euroa, mikä on tällaisina aikoina iso raha. Näitä hankkeita pitää edistää yhtä aikaa: biopankit ja genomitutkimus kulkevat käsi kädessä, Pitkänen toteaa.

Uusia näytteitä tarvitaan nopeasti lisää

Jotta bionäytteillä olisi entistä suurempaa tieteellistä relevanssia ja houkuttelevuutta esimerkiksi ulkomaisten lääkeyhtiöiden silmissä, niitä pitää olla nykyistä enemmän. Kaikkein arvokkaimpia ovat näytteet, joista on selvitetty genomitieto.

Moni pitää näytteenluovuttajan suostumusta pullonkaulana bionäytteiden saannille. Prosessia pidetään liian monimutkaisena. Suurin osa näytekeräyksen kustannuksista menee suostumusten keräämiseen.

- Se on kaksipiippuinen juttu. Haluamme olla läpinäkyviä ja luotettavia ja se edellyttää bionäytteen antajalta pohdittua suostumusta. Luovuttajan on esimerkiksi päätettävä suostumusta antaessaan, haluaako hän tietoa mahdollisista perinnöllisistä sairauksista, joita näytteestä voi löytyä. On keskusteltu siitä, pitäisikö suostumuksen olla oletettu eikä tietoinen kuten nyt. Yksi vaihtoehto on kysyä suostumusta samassa vaiheessa perusterveydenhoitoa kun kysytään muitakin terveyteen liittyviä asioita. Olemme myös palkanneet biopankki-lähettiläitä, jotka kertovat potilaille mahdollisuudesta ryhtyä bionäytteiden antajiksi. Näytteet otetaan sairauden hoitoon liittyvän muun näytteenoton yhteydessä, Pitkänen kertoo.

Biolääketieteen ekosysteemi on jo syntynyt

Suomella on hyvät edellytykset tulla biopankkien ja genomitutkimuksen kultamaaksi. Jo nyt ulkomailla noteerataan Suomen tarjoama ylivertainen yhdistelmä: kansalaisten erityinen geeniperimä, genomiosaaminen ja pitkältä ajalta kerätyt bionäytteet.

– Suomesta voi muodostua tämän alan johtava infrastruktuuri. Voimme nostaa Suomen merkittävän yhteistyökumppanin asemaan. Innovaatioiden ekosysteemi on tänne jo kehittynyt. Esimerkiksi biolääketieteen analyysi- ja it-työkaluja tarjoavia uusia yrityksiä on alkanut syntyä. Ne tuovat kokonaisuuteen entistä suurempaa lisäarvoa, koska niissä on korkean osaamisen työpaikkoja. Ja jos vielä pidemmälle visioidaan: onko tämä biolääketieteen ekosysteemi sellainen paketti, josta voitaisiin tehdä vientituote, Kimmo Pitkänen kysyy.

Lähde:

Haastattelu: Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen

MSD on johtava kansainvälinen lääkeyritys, joka tekee Suomessa lääkekehitystä ja monipuolista yhteistyötä suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Lue lisää työstämme paremman elämän puolesta osoitteessa www.msd.fi

CORP-1192767-0009 12/2016