Diabetes on suomalainen kansantauti, jonka ennaltaehkäisy ja hoitaminen ovat suuria haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Lääkärin kannalta diabetes on vaikea sairaus, jossa ratkaisevaa on potilaan motivoiminen hoitamaan itseään.

Suomessa on noin 300 000 2-tyypin diabeetikkoa ja 50 000 1-tyypin diabeetikkoa. Arvioiden mukaan tietämättään diabetesta sairastavia on noin 150 000. Lisäksi on saman verran henkilöitä, joilla on diabeteksen esiaste ja suuri riski sairauden kehittymiseen.

Tällä hetkellä tunnetaan jo yli 100 geenivarianttia, jotka voivat altistaa tyypin 2 diabetekselle. Geenien toiminta muuttuu elintapojen vaikutuksesta niin, että lopulta sairastutaan diabetekseen. Tietyt geenien muodot ovat alttiimpia elintapojen vaikutuksille, joten henkilöt joilla on altistavia geenivariantteja, sairastuvat muita helpommin.

Gee­neihin liit­tyvä ris­ki nä­kyy vasta väestö­ta­solla eikä geeni­tiedon avulla voi­da toistai­seksi en­nustaa luotet­ta­vasti yk­silön ris­kiä sai­rastua tyy­pin 2 diabe­tekseen. Jos yksi­löllä on pal­jon diabe­tekseen liit­tyviä geeni­muu­toksia, ris­ki sai­rastua diabe­tekseen on kui­tenkin suuren­tunut.

Kakkostyypin diabeteksen suurin riski on ylipaino

Ylilääkäri Jorma Strand johtaa Oulun Terveystalossa diabetespoliklinikkaa ja diabetespotilaiden lääkeainetutkimusta tekevää tutkimusryhmää.

Strandin mukaan diabeteksen hoito perustuu yhä ennen muuta riskiryhmien sairastumisen ennaltaehkäisyyn sekä sairastuneilla hoitotasapainon löytämiseen. Riskiryhmät seulotaan perinteisillä keinoilla. Aikuisten kakkostyypin diabeteksen suurin riski on ylipaino.

– Kliinisessä hoitotyössä geenitestejä ei vielä käytetä. Geenitestejä hyödynnetään lähinnä tutkimuskäytössä tai silloin, jos diabetespotilaan tilanne poikkeaa kovasti tavanomaisesta.

Strand kertoo, että Tanskassa raskausdiabetesta sairastaville naisille tehdään geenitestejä, joissa tutkitaan äidin ja lapsen myöhempää sairastumisriskiä.

– Raskausdiabetesta sairastavien lisäksi geenitietoa voidaan hyödyntää myös niiden henkilöiden kohdalla, joilla on suvussa erityisen suuri alttius diabetekseen.

Hoito muuttuu yhä yksilöllisemmäksi

Diabeteslääkäri kohtaa eri potilasryhmissä erilaisia haasteita. Ykköstyypin diabetekseen sairastuvalle nuorelle sydänsairaudet tuntuvat kaukaiselta uhkakuvalta ja tämä vaikuttaa hoitomotivaatioon. Vanhuksille ongelmia aiheuttaa usein sokeritasapaino: insuliinin liian alas laskema verensokeri aiheuttaa sekavuutta ja rytmihäiriöitä. Masentuneita ja muita mielenterveysongelmaisia diabetespotilaita on vaikea saada sitoutumaan kuormittavaan ja tarkkuutta vaativaan seurantaan ja lääkehoitoon.

– Diabeteksen lääkehoito ja seurantavälineet ovat ottaneet viimeisen 5-10 vuoden aikana huomattavia edistysaskeleita. Markkinoille on tullut esimerkiksi lääkkeitä, jotka pitävät potilaan verensokerin sopivalla tasolla eivätkä päästä sitä liian alas. Samat lääkkeet myös alentavat potilaan painoa sekä sydänkohtauksen mahdollisuutta, Strand sanoo.

Silti nämäkään lääkkeet eivät sovellu kaikille.

– Diabeteshoidon perusperiaatteet ovat pysyneet samoina: sokeritasapainon lisäksi on huolehdittava elämäntavoista, painonhallinnasta ja ravinnosta. Diabeteksen hoito on kuitenkin muuttumassa yhä erikoistuneemmaksi lääketieteen alueeksi, samaan tapaan kuin moni muukin erikoisala. Hoidon yksilöllisyys vaatii eri hoitojen käyttöä ja tarvittaessa kirurgiaa hoitotavoitteiden saavuttamiseksi, Strand jatkaa.

Diabeteslääkärin mielestä nykytilanne on potilaan kannalta valoisa, sillä paljon lupaavia diabeteshoitoja on syntynyt ja syntymässä. Esimerkiksi ilman pistämistä, potilaan iholta verensokerin mittaava sensori on ykköstyypin diabeetikoiden elämänlaadun kannalta valtava edistysaskel.

Valtakunnallinen diabetes-rekisteri Ruotsin malliin?

Diabeteslääkärin mielestä Suomessa kannattaisi ottaa esimerkkiä Ruotsista, jonne on perustettu valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmä, diabetesrekisteri.

Jorma Strandin mukaan hoitoja kannattaisi kehittää mahdollisimman paljon olemassa olevaa tietoa hyödyntäen. Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Toistaiseksi ei ole onnistuttu kehittämään lääkettä, joka parantaisi diabeteksen tai estäisi oleellisesti taudinkulkua. Milloin tällainen lääke löytyy?

– Vuosien saatossa uusista diabeteshoidoista on innostuttu paljon, usein liikaakin. Hyviä lääkeaihioita on nytkin paljon. Uskon kuitenkin, että todellisen läpimurtolääkkeen löytämiseen menee vielä useita vuosia.

Artikkelia varten haastateltiin ylilääkäri Jorma Strandia

Lähteet:

Haastattelu: Ylilääkäri Jorma Strand, Terveystalo Oulu, diabetes-tutkimusyksikkö

https://www.thl.fi/fi/-/lihaksen-geenianalyysi-paljasti-uusia-mekanismeja-tyypin-2-diabeteksesta

http://www.nature.com/nature/journal/v536/n7614/full/nature18642.html

MSD on johtava kansainvälinen lääkeyritys, joka tekee Suomessa lääkekehitystä ja monipuolista yhteistyötä suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Lue lisää työstämme paremman elämän puolesta osoitteessa www.msd.fi

10/2016 CORP-1192767-0008