Neurologeja ja neurologiaan erikoistuvia lääkäreitä kokoontui lokakuun alussa Merckin järjestämään Kognitiivisten päivien workshopiin pohtimaan MS-potilaan ja lääkärin vuorovaikutus -kyselyn tuloksia. Kyselystä saatiin kiitettävää palautetta siihen vastanneilta. Tänä vuonna Kognitiiviset päivät järjestettiin poikkeuksellisesti webinaarina.

Kyselyn MS-potilaista 91 % on keskustellut oireistaan lääkärinsä kanssa. Puolet vastanneista otti oireet puheeksi itse ja 64 % oli käytyyn keskusteluun tyytyväisiä.

”Vähiten oireistaan puhuivat ne, joilla on jokin näkymätön oire tai häiriö, joita ei aina edes osaa yhdistää MS-tautiin. Tämä on signaali meille lääkäreille siitä, että tällaiset asiat tulisi ottaa esille”, tuloksia esitellyt neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti toteaa.

”Lääkärin on hyvä olla tietoinen niistä MS-taudin oireista, joita potilaan on vaikea ottaa esille. Esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia on suurella osalla potilaista”, neurologian erikoislääkäri Laura Mäkitie kertoo. Hän vastaa HUSin neurologian ja neurokirurgian potilaille suunnattujen digitaalisten palvelujen kehittämisestä.

MS-taudin etenemisestä on keskustellut lääkärin kanssa vain 70 % potilaista.

”On tärkeää kertoa taudin etenemisestä ja asia kaihertaa potilaiden mieltä. Koko sairaudenkulkua ei kuitenkaan tarvitse kerralla kertoa, vaan sen verran, mitä potilas jaksaa ja pystyy vastaanottamaan”, Sumelahti sanoo.

Kyselyn tuloksissa korostui tyytymättömyys lääkärin ajan puutteeseen sekä se, ettei lääkäri puhunut luontevasti.

Tämä tulos herätti keskustelua kohtaamisen laadusta. Lääkäri voi omalla olemuksellaan luoda kiireettömän ilmapiirin ja ohjata keskustelua asioihin, joita on hoidon kannalta välttämätöntä käsitellä.

”Potilaan kuunteleminen on tärkeää. MS-taudista ja sen lääkehoidosta puhuttaessa puolestaan lääkärin on tuotava esiin lääketieteellistä asiatuntemustaan ja otettava selkeästi niihin kantaa. Lääkäri ei saa olla epämääräinen. Neurologille kuuluvaa tehtävää ei voi liioin ulkoistaa sairaanhoitajalle”, neurologian erikoislääkäri Juha Multanen täydentää.

Yli puolet kyselyyn vastanneista oli kiinnostunut lääkärille annettavasta sähköisestä lomakkeesta, johon voisi kirjata oireita ja elämäntilannetta. Paperisesta lomakkeesta ilmaisi kiinnostuksensa joka viides.

Potilaiden käytössä on jo nyt erilaisia sähköisiä palveluita, kuten oirelomakkeita, muistilistoja ja MyMS-palvelu. Niiden tarkoituksena on parantaa asiointia erikoissairaanhoidossa.

Keskustelussa kuitenkin todettiin, että perusterveydenhuollon puolelle ulottuvaa yhtenäistä työkalua ei ole käytössä. Keskusteluun osallistuneet neurologit ja potilasjärjestöjen edustajat toivoivat työkalua, joka olisi helpommin potilaan hahmotettavissa ja potilaan tilanne tulisi lääkäreille selkeämmin esille.

Kysely lähetettiin kaikkiaan 720:lle neuroyhdistyksen jäsenelle, joista 38,1 % (274) osallistui kyselyyn. Enemmistö vastaajista oli sairastanut tautia yli kuusi vuotta ja 66 %:lla oli tautiin lääkitys. Vastanneista 84 %:lla hoitava lääkäri oli neurologi. Tekstin lihavoidut osat ovat kyselyn tuloksia.

---

Merck Oy

Lääkeyhtiö Merck Oy teetti keväällä yhteistyössä Pirkanmaan ja Lounais-Suomen neuroyhdistysten kanssa kyselyn, jossa kartoitettiin MS-tautia sairastavien kokemuksia vuorovaikutuksesta hoitavan lääkärinsä kanssa.

FI-NONNI-00083