Koronaepidemia kasvattaa väistämättä suomalaisen terveydenhuollon hoitovelkaa. THL:n tuoreen raportin mukaan terveydenhuollon palveluita on supistettu ja etäpalveluihin on siirrytty yhä enemmän. Vaikka uudet innovatiiviset tavat palvella potilaita voivat tulevaisuudessa tehostaa terveydenhuollon toimintaa, on selvää, että vastaanottokäyntien peruuntuminen heikentää hoidon jatkuvuutta, sairauksien aikaista diagnosointia, sekä tehokkaan hoidon aloittamista. (1)

Vastaanottojen peruuntuminen ja hoitamattomuus voi lisätä tautitaakkaa myös siksi, että kiireetön hoidon tarve muuttuu ajan myötä kiireelliseksi. Koska monissa sairauksissa aikainen diagnoosi ja tehokkaan hoidon nopea valinta ovat kriittisiä tekijöitä hoitomenestykselle, hoitojen kokonaiskustannukset yhteiskunnalle voivat kasvaa mm. työ- ja toimintakyvyn menetysten vuoksi. (1)

Sairauksien vaikuttava hoitaminen on investointi

Koronaepidemia on osoittanut miten häkellyttävän nopeasti voimme tuottaa uutta tutkimustietoa nykyaikaisilla menetelmillä ja yhteistyöllä. Tämä ei sinällään ole uutta, sillä aktiivinen tutkimus- ja tuotekehitys on viime vuosina tuottanut moniin sairauksiin innovatiivisia hoitoja, joiden hoitotulokset ovat parempia aikaisempiin vaihtoehtoihin verrattuna.

Esimerkiksi IBD, eli tulehdukselliset suolistosairaudet, on noussut Suomessa lähes kansantaudiksi. IBD:tä sairastaa Suomessa noin 46 000 henkilöä ja siihen sairastutaan keskimäärin 20–35-vuotiaana, eli työuran alkupuolella. Tutkimuksen mukaan IBD-potilaiden hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky säilyy tai paranee lääkehoidon ansiosta. Tämä on merkittävää myös yhteiskunnan kannalta, sillä lääkehoito vähentää työ- ja toimintakyvyttömyyttä, sairauspoissaoloja ja sosiaalisen tuen tarvetta. (2)

Oikea-aikainen ja vaikuttava hoito pitäisikin siis nähdä yhteiskunnassa investointina tulevaisuuteen, ei vain kuluna. On muistettava, että kroonisten sairauksien aikainen diagnosointi ja vaikuttava hoito on tärkeää sekä potilaiden että yhteiskunnan kannalta.

Laadukasta terveydenhoitoa yhteistyöllä

Terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin kuormittunut kriisin purkuvaiheessa, ja samaan aikaan on huolehdittava edelleen virukselta suojautumisesta erikoistoimin. Tämä on haastava tilanne niin resursoinnin, potilaiden kuin yhteiskunnan näkökulmasta. (3) Koronaepidemia on kuitenkin osoittanut, että tarvittaessa olemme valmiita nopeisiinkin muutoksiin toimintatavoissamme.

Voisiko koronakriisin jälkeinen tilanne tarjota mahdollisuuden ajatella hoitopolkuja uudestaan, ja ottaa yhteiskunnan kokonaisvaikutusta arvioivat vaikuttavuuden mittarit paremmin mukaan eri hoitovaihtoehtojen arviointiin? Tämä voisi mahdollistaa innovatiivisten hoitojen käytön oikealle potilaalle oikeaan aikaan, jolloin hoitojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus saataisiin maksimoitua.

Seuraavien vuosien aikana on tärkeää, ettei terveydenhuoltojärjestelmässä vallitsevaa haastavaa taloustilannetta keskitytä ratkaisemaan vain kuluja karsimalla, vaan lääkäreille annetaan mahdollisuus hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Potilaiden hoitokäytäntöjä on kehitettävä ja uusia innovatiivisia hoitoja täytyisi ottaa aikaisemmin käyttöön. Tämä tuo ymmärrettävästi alkuvaiheessa kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä säästöjä esimerkiksi liitännäissairauksien ja työ- ja toimintakyvyttömyyden vähenemisen muodossa.

Suomen hallituksen koronatukipaketin sairaanhoitopiirien osuus on hallituksen esityksen mukaan 200 miljoonaa euroa. (1) Summalla paikataan pahimmat menetykset, mutta on tärkeää, että tuessa osoitettaisiin rahaa myös sairaanhoitopiirien hoidollisen toiminnan kehittämiseen. Koronavirusepidemia osoitti, kuinka muutoskykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme tarvittaessa on ja toivon, että tämä valmius uudistuksiin ei päättyisi koronakriisiin, vaan jatkuisi tästä hetkestä pitkälle tulevaisuuteen.

---

Ville Veckman, Medical Affairs Lead, Janssen Finland, Pharmaceutical companies of Johnson & Johnson

CP-160280