Mikä on Hidradenitis suppurativa?

Hidradenitis suppurativa eli HS-tauti on yksi huonoimmin diagnosoiduista ihosairauksista. Se oireilee tavallisesti toistuvina tulehduksina paikoissa, joissa on runsaasti apokriinisia hikirauhasia. Näillä alueilla ilmenee paiseita, kivuliaita kyhmyjä, mustapäitä ja haavaumia, jotka jättävät arven. (1,2,3) HS-tauti ei ole itse aiheutettu, ei tartu eikä johdu huonosta hygieniasta. (9)

Tunnista HS-tauti

Taudin varhaisen tunnistamisen perusterveydenhuollossa on ehdotettu tapahtuvan seuraavan yksinkertaisen kysymyksen avulla: ”Onko sinulla ollut vähintään kaksi paisetta viimeisen kuuden kuukauden aikana jossakin seuraavista alueista: kainaloissa, nivusalueella, genitaalialueella, rintapoimuissa tai muualla (ei määritelty), esim. peräaukon alueella, niskassa tai vatsan alueella?”. Myönteisen vastauksen tähän kysymyksen on osoitettu tunnistavan HS-taudin 90 %:n sensitiivisyydellä ja 97 %:n spesifisyydellä. (5)

Millainen on HS-potilas?

Ihotautien erikoislääkäri Kari Saarisen mukaan HS-tautia sairastavat potilaat ovat pääosin hoidossa perusterveydenhuollossa, ja suurin osa heistä sairastaa lievää tautimuotoa. Tavallisesti HS-tauti puhkeaa noin 20-vuotiailla nuorilla aikuisilla. HS-tautiin liitetään useita liitännäissairauksia. Lähes viidenneksellä sairastavista on raportoitu tulehduksellinen suolistosairaus, Crohnin tauti tai haavainen koliitti. (4) Muita useimmin raportoituja liitännäissairauksia ovat muun muassa spondyloartropatia tai pyoderma gangrenosum. (4)

Milloin eteenpäin dermatologille?

Saarisen mielestä potilaat pitää lähettää ihotautilääkärille viimeistään keskivaikeassa vaiheessa. On tärkeää, että tauti diagnosoidaan ja hoito aloitetaan mahdollisimman varhain, sillä tauti on krooninen, aaltoileva ja usein etenevä.

Miten HS-tautia hoidetaan?

”Viimeaikaisissa tutkimuksissa HS-taudin autoinflammatorinen luonne on varmistunut. Tulehduksenvälittäjäaineita salpaamalla tauti voidaan saada kuriin. Siksi myös biologiset lääkkeet ovat astuneet kuvaan”, Saarinen tiivistää. HS-taudin hoito on viime aikoina täsmentynyt ja lääkehoidot kehittyneet. (2,8) Kirurgiaa on käytetty yhtenä hoitomuotona, mutta harvoin leikkaaminenkaan johtaa pysyvään paranemiseen. (2,8)

HS-tauti on sairastajalleen suuri taakka

HS-taudin aiheuttama tautitaakka on huomattava, sillä taudin omien oireiden lisäksi siihen liittyy sekä somaattisia että psykiatrisia sairauksia. (10)

”Näitä liitännäissairauksia ovat mm. niveltulehdukset, Crohnin tauti, liikalihavuus, diabetes ja metabolinen oireyhtymä. Lisäksi psyykkiset oireet ovat hyvin yleisiä”,kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri, joka on ollut mukana HS-tautia koskevassa tutkimusryhmässä.

”Hiljattain julkaisemassamme yli 4000 suomalaista HS-tautia sairastavaa potilasta käsittäneessä tutkimuksessa, jossa tutkittiin HS-taudin ja psykiatristen sairauksien välistä yhteyttä, jopa noin 25 %:lla sairaalassa hoidetulla HS-potilaalla oli jokin psykiatrinen diagnoosi. Näistä yleisin oli masennus, mutta myös kaikkia muita tutkimiamme psykiatrisia sairauksia esiintyi tavallista enemmän HS-potilailla. HS-tauti onkin yksi kaikkein eniten elämänlaatua heikentävistä ihosairauksista”, Tiri kertoo.

Lisätietoa HS-taudista: www.hsonline.fi

Lue myös Allergia- Iho- ja Astmaliiton HS-tauti-opas:

https://www.allergia.fi/iho/hidradenitis-suppurativa/

FIHUM170475b/06.2018

Hidradenitis suppurativan prevalenssi on 1 %, siten Suomessa arvioidaan HS-tautia sairastavia olevan noin 50 000.(1)

• Tyypillisesti oireet alkavat noin 20-vuotiaana. (1)

• Tauti ilmenee kolme kertaa useammin naisilla kuin miehillä. (3)

• Diagnoosiviive on Suomessa lähes 14 vuotta. (6)

• Ylipaino ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä, ja ne usein liitetään vaikeampaan tautimuotoon. (1)

• Yleisimmin raportoituja liitännäissairauksia ovat mm. tulehduksellinen suolistosairaus, kuten Crohnin tauti tai haavainen koliitti, spondyloartropatia ja pyoderma gangrenosum. (4)

• Taudin aiheuttamat märkäpesäkkeet voivat uusiutua ja muuttua pahemmiksi ajan myötä. (7)

Ihotautien erikoislääkäri Kari Saarinen, Ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri

LÄHTEET

1. Pasternack R ja Tasanen K. Hidradenitis suppurativa. Duodecim. 2018;164(3):255-62

2. Zouboulis et al. 2015. European S1 guideline for the treatment of hidradenitis suppurativa/acne inversa. J Eur Acad Dermatol Venereol. 2015; 29:619-644.

3. Jemec G. Hidradenitis Suppurativa. N engl J Med, 2012; 366:158–164.

4. Dufour DN, Emtestam L, Jemec GB. Hidradenitis suppurativa: a common and burdensome, yet under-recognised inflammatory skin disease. Postgrad Med J. 2014;90(1062):216-221.

5. Zouboulis CC, Marmol V, Mrowietz U et al. Hidradenitis Suppurativa/Acne Inversa: Criteria for Diagnosis, Severity Assessment, Classification and Disease Evaluation. Dermatology 2015;231:184–190 DOI: 10.1159/000431175.

6. Kluger N, Ranta M, Serlachius M. The Burden of Hidradenitis Suppurativa in a Cohort of Patients in Southern Finland: A Pilot Study. Skin Appendage Disord 2017;3:20–27 DOI:10.1159/000455236.

7. Schrader AM, Deckers IE, van der Zee HH, ym. Hidradenitis suppurativa: a retrospective study of 846 Dutch patients to identify factors associated with disease severity. J Am Acad Dermatol. 2014;71:460-467.

8. Gulliver W, Zouboulis CC, Prens E et al. Evidence-based approach to the treatment of hidradenitis suppurativa/acne inversa, based on the European guidelines for hidradenitis suppurativa. Published online February 1, 2016. Rev Endocr Metab Disord.doi:10.1007/s11154-016-9328-5.

9. The British Association of Dermatologists. Hidradenitis Suppurativa. Luettavissa osoitteessa http://www.bad.org.uk/for-the-public/patient-information-leaflets/hidradenitis-suppurativa. Katsottu joulukuussa 2017.

10. Huilaja, Laura & Tiri, Hannu & Jokelainen, Jari & Timonen, Markku & Tasanen, Kaisa. (2017). Patients with Hidradenitis Suppurativa Have a High Psychiatric Disease Burden: A Finnish Nationwide Registry Study. Journal of Investigative Dermatology. 10.1016/j.jid.2017.06.020.