Moni välttelee turhaan ruoka-aineita – Allergiakomponenttitesti kertoo oikean allergianaiheuttajan

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 04.04.2022
Kirjoittaja Thermo Fisher Diagnostics

Moni välttelee turhaan ruoka-aineita, joille ei todellisuudessa ole allerginen. Oikea allergianaiheuttaja sekä lapsilla että aikuisilla voidaan määritellä proteiinitasolla tehtävällä allergiakomponenttitestillä. Näin vältytään virhediagnooseilta ja ihmiset voivat huoletta syödä useampia ruokia. Tutkimusteknologia on olemassa – menetelmät pitäisi vain ottaa laajempaan käyttöön.

Suomessa ruoka-allergioita diagnosoidaan paljon. Huomattava määrä diagnooseista tehdään edelleen kuitenkin vanhanaikaisiin testimenetelmiin perustuen, vaikka tarkempia menetelmiä on ollut tarjolla jo vuosikymmenen ajan.

”Potilaan etu on laadukas diagnoosi. Uusien diagnostisten työkalujen avulla voidaan entistä tarkemmin varmistaa tai sulkea pois allergia, niin että virhetulkinnan mahdollisuus on mahdollisimman pieni”, kertoo allergologi LT Péter Csonka.

Tärkeää on selvittää, mikä yksittäinen osa ruoassa on todellinen allergian aiheuttaja. Luultua useammin ruoka-allergian allergiset reaktiot aiheutuvat ruoka-aineen sisältämästä siitepölyallergeenia muistuttavasta allergeenista.

”Peruslähtökohta on ymmärtää, että allergioissa on paljon ristireaktiota. Ihminen voi saada oireita monesta eri allergialähteestä olevasta allergeenista, mutta myös allergiatestit voivat ristireagoida keskenään testitasolla”, Csonka kertoo.

Ristireaktiot siitepölyallergeenien ja ruoka-aineiden välillä voivat selittää monia ruokien aiheuttamia oireita

Allergioita hoidetaan eri tavoin riippuen oireiden vaikeusasteesta. Yksi allergian hoitomuoto on pyrkiä välttämään oireet aiheuttavaa allergeenia. Toinen hoitomuoto on se, että hoidetaan oireita. Näin tehdään muuan muassa hengitettävien allergeenien kohdalla.

Koivuallergiselle ihmiselle syntyy allergisia oireita, kun elimistö kohtaa koivun siitepölystä peräisin olevan määrätyn valkuaisaineen, jolle hän on herkistynyt. Tämä proteiini aiheuttaa paikallisen reaktion siinä rajapinnassa, jossa se kohtaa ihmisen – silmät voivat alkaa kutista ja nenä vuotaa. Koivun siitepölyn allergeeneja muistuttavia valkuaisaineita löytyy kuitenkin muistakin kasvikunnan tuotteista kuten esimerkiksi eri pähkinöistä, omenasta, päärynästä ja herneestä. Myös ruoissa olevat koivun allergeenia muistuttavat proteiinit voivat aiheuttaa oireita potilaalle.

”Jos voimakkaasti koivuallerginen ihminen syö ruokaa, jossa on koivun siitepölyn allergeenin kaltaista proteiinia, suun limakalvo käyttäytyy samalla tavalla kuin koivun siitepölyn kohdatessaan. Suu alkaa kutista tai nielu tulee karheaksi. Syntyy siis paikallinen allerginen reaktio suun limakalvolla”, Csonka kertoo.

Tietyt allergeeniproteiinit hajoavat käsiteltäessä

Csonkan mukaan ruokien kautta muodostuvat siitepölyristireaktiot eivät ole koskaan vakavia tai henkeä uhkaavia. Ruokien sisältämät koivun kaltaiset proteiinit myös hajoavat herkästi kuumennettaessa. Porkkana voi täten raakana kutittaa suuta, mutta ei keitettynä. Samoin omenapiirakkaa tai omenahilloa voi syödä oireetta, vaikka raaka omena aiheuttaa allergisen reaktion. Kuumentamisen lisäksi myös raastaminen vähentää allergeenisyyttä.

”Ero sen välillä, onko kyse ruoka-aineallergiasta vai ristireaktion aiheuttamasta allergisesta reaktiosta, on erittäin tärkeää tehdä. Näin potilaan ei tarvitse vältellä ruokaa aiheettomasti”, Csonka painottaa.

Tämä koskee erityisesti pähkinöitä, joissa on sekä vakavia reaktioita aiheuttavia proteiineja että siitepölyn kaltaisia ristiallergeeneja. Suurin osa niistä, jotka saavat oireita esim. maapähkinästä tai hasselpähkinästä saavatkin vain lieviä paikallisia suuoireita koivuallergian takia.

Allergologi LT Péter Csonka

”Allergian aiheuttaja voidaan jäljittää komponenttitestien avulla.”

Allergian lähde jäljitetään komponenttitestien avulla

Perinteisillä koko allergeenilähteeseen perustuvilla allergiatesteillä ei voida erottaa sitä, onko esim. maapähkinän IgE-vasta-ainetaso koholla maapähkinäallergian vai siitepölyallergian takia. Ne eivät siis vastaa kysymykseen, mille potilas on oikeasti allerginen.

Nyt käytössä oleva tarkka allergiakomponenttitesti tuo helpotuksen monien elämään. Yksittäisiä valkuaisaineita verestä mittaamalla nähdään, mikä ruoka-aineen sisältämä yksittäinen proteiini on koholla.

”Esimerkiksi maapähkinän kohdalla testin perusteella voidaan päätellä, onko potilaalla olemassa riski saada hankala yleistyvä allerginen reaktio vai onko hän herkistynyt ainoastaan koivun kanssa ristireagoivalle, vain lieviä oireita aiheuttavalle, proteiinille pähkinässä. Tällöin potilaalle voidaan antaa ohjeeksi, että paahdettua maapähkinää voi syödä, sillä kuumentaminen hajottaa näitä siitepölyallergiaan liittyviä ristiallergeeneja”, Csonka kertoo.

Allergiakomponenttitestillä on suuri merkitys maassa, jossa siitepölyallergioista kärsii viidennes väestöstä. Testin laajempi soveltaminen parantaa monen potilaan elämänlaatua.

Tutustu uusista allergiamenetelmistä kertoviin opetusmateriaaleihin:

Medigi

Filha videokirjasto

Youtube