Lisää tietoisuutta aikuisen ADHD:sta tieteen ja tarinan keinoin – uusi mobiilipeli avaa ADHD-kokemusmaailmaa

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 07.04.2021
Kirjoittaja Takeda

Ylivilkkautta, tarkkaamattomuutta, impulsiivisuutta. Muiden silmissä sähläystä, tempoilua ja huonoa käytöstä. Aikuisen ADHD:hen liittyy edelleen monia ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jota esiintyy niin lapsilla kuin aikuisilla. ADHD liittyy aivojen hermoverkkojen poikkeavaan toimintaan ja saattaa hoitamattomana alentaa toimintakykyä ja heikentää elämänlaatua. Aikuisten ADHD:n yleisyys väestössä on arviolta noin 2,5–3 %.[1] Kyseessä on melko yleinen vaiva. Tästäkin huolimatta aikuisen ADHD on kuitenkin vielä melko huonosti tunnistettu.

– Kun vertaa hoidossa olevien henkilöiden määrää oirekuvan väestössä tunnettuun esiintyvyyteen, luku on kyllä varsin pieni, toteaa ADHD:n asiantuntijapsykiatri Asko Niemelä.

Lasten ADHD paremmissa kantimissa, aikuisten ADHD jää helpommin huomaamatta

ADHD-diagnoosien ja erityisesti hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on tutkimusten mukaan kasvanut. Väestöpohjaisten tutkimusten perusteella ADHD-oireiden esiintyvyys sinänsä ei ole viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Hoidossa olevien määrän kasvun arvellaan liittyvän lasten ADHD:n aiempaa parempaan tunnistamiseen.

– Pienen lapsen elämää ja kehitystä seuraa moni taho: oma perhe, neuvola ja varhaiskasvatuksen sekä myöhemmin koulun eri ammattilaiset opettajista terveydenhoitajaan. Mahdolliset ADHD:n oireet jäävät niin sanotusti haaviin todennäköisemmin, kun havainnoijia on lapsen ympärillä monta. Tämä on hyvä asia, kertoo asiantuntijapsykiatri Asko Niemelä.

Stereotypian mukaan ADHD on villien ja huonosti kasvatettujen poikien juttu. Käsitys on väärä, sillä ADHD:n oireet näyttäytyvät monin tavoin tarkkaavuuden ja aktiivisuuden säätelyn sekä impulsiivisuuden kautta. Oireiden ilmeneminen myös monesti muuttuu lapsuudesta aikuisuuteen. Kasvun myötä aivoissa tapahtuu paljon fysiologista kehitystä. Aikuistuessaan ihminen myös oppii millaista toimintaa ympäristö ja muut ihmiset häneltä odottavat. Moni ADHD-henkilö omaksuukin kompensoivia taitoja, joiden avulla arki sujuu paremmin.

– ADHD-oirekuvia on niin monta kuin on henkilöitäkin. Jokaisen oirekuva näyttäytyy yksilöllisesti, Niemelä kertoo.

On hyvä muistaa, että ADHD:n oireet eivät johdu huonosta kasvatuksesta tai ole kenenkään oma valinta. ADHD koskee kaikkia sukupuolia ja ikäryhmiä. Lapsilla diagnosoitavaan ADHD:hen on tarjolla monia hoitovaihtoehtoja kuten terapiaa, valmennusta, tukipalveluja ja tarvittaessa lääkehoitoja. Aikuinen ADHD-henkilö jää helposti näiden ulkopuolelle.

Tietoa oirekuvan monipuolisuudesta tarvitaan lisää

Vaikka ADHD:n tunnistaminen ja ymmärrys oirekuvasta kasvavat koko ajan, moni ADHD-henkilö saa diagnoosinsa vasta aikuisiällä. Näin kävi myös pudasjärveläiselle Anna-Reeta Pakariselle, 28. Kun jo kouluaikoina ilmenneille keskittymisvaikeuksille löytyi monen terveysmutkan jälkeen selkeä syy, ei omasta ylivilkkaudesta tarvinnut enää kokea huonommuutta.

– Koulussa olin toisinaan vetäytyvä, joskus taas se tuolilla keikkuja. Tunnit kuluivat värityskirjoja värittäen, jotta sain ohjattua motorista levottomuutta konkreettiseen tekemiseen. Levottomaksi tulkittua toimintaani tunneilla laitettiin milloin kotiolojen, milloin mahdollisen lukihäiriöarvelun piikkiin. ADHD-diagnoosi jäi kaiken alle. Oman kokemukseni mukaan tyttöjen ADHD-diagnoosit jäävät herkemmin tunnistamatta, sillä ylivilkkaus sallitaan tytöille helpommin kuin pojille, Pakarinen pohtii.

On keskeistä, että ADHD:n oirekuva olisi tunnettu kaikille niille, jotka ovat tekemisissä ADHD-henkilöiden kanssa. Oireiden ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään myös niistä johtuvaa käytöstä.

Mielentoiminnan vaikeuksiin voi kuitenkin liittyä kynnystä tai jopa häpeää, jotka estävät hakeutumasta vastaanotolle. Siksi on keskeistä, että niin opettajakunnalla, valmentajilla, harrastusryhmien vetäjillä kuin työpaikkojen HR-ammattilaisilla olisi hyvä käsitys ADHD:sta, mitä se on ja miten se voi ilmetä.

– ADHD-diagnoosi oli itselleni helpotus. Vihdoin kaikella tuntui olevan nimi, jokin selitys. En ollutkaan tyhmä tai huonosti kasvatettu, vaan aivoni toimivat eri tavalla kuin muilla. Sillä oli suuri positiivinen vaikutus itsetuntooni, Pakarinen toteaa.

ADHD näyttäytyy arjessa monin tavoin

Lähihoitajana työskentelevä Pakarinen jatko-opiskelee parhaillaan sairaanhoitajan ammattiin ja aikoo erikoistua saattohoitoon. Vaikka oman toiminnan ohjaus voi olla hetkittäin haastavaa, ADHD on Pakariselle niin työssä kuin arjessa pääosin voimavara.

– Hoitotyö on hektistä. Minua on kuvailtu työssäni säpäkäksi ja tehokkaaksi. Saan paljon aikaan, kunhan muistan ennakoida, mitä tarvitsen jaksaakseni arjessa. Siedän työssäni myös keskeytyksiä ehkä kollegoja paremmin. Jos ajatus katkeaa, pystyn nopeasti palaamaan kohtaan, jossa ajatus harhautui ja jatkaa siitä. Arjessa keskittymisen heikkous näkyy esimerkiksi niin, että kirjoja en jaksa lukea, mutta äänikirjoja yhdistettynä lenkkeilyyn rakastan. Elokuvat katselen mieluiten kotona samalla kun puuhaan muuta, vaikkapa silitän vaatteita tai kudon sukkia, Pakarinen kuvailee arkeaan ADHD:n kanssa.

Oho, hups, sorimiltä ADHD oikein tuntuu?

Meillä kaikilla esiintyy toisinaan ADHD-tyyppisiä oireita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meillä kaikilla olisi ADHD. ADHD:n diagnostiset kriteerit täyttyvät vasta, kun ydinoireet ovat pitkäkestoisia ja haittaavat jokapäiväistä̈ toimintakykyä.

– Emme voi ymmärtää, miltä ADHD tuntuu hänestä, kenellä se on. Oireet vaihtelevat ja ne koetaan yksilöllisesti. Osalle ADHD on arjen voimavara tai esimerkiksi suuren luovuuden lähde. Mutta osalle ADHD-henkilöistä oirekuvan kanssa eläminen voi olla melkoinen taakka. Elämä saattaa tuntua kaoottiselta ja alakuloiselta, jopa surulliselta. Varsinkin ennen diagnoosia ADHD-henkilöt saattavat kokea tyytymättömyyttä itseensä, kun asiat eivät pysy järjestyksessä muiden ihmisten tapaan, Niemelä muistuttaa.

ADHD-henkilö ei pysty keskittymään kunnolla, vaan toiminta on kuin päättömän kanan juoksua. Ulkopuoliselle toiminta saattaa näyttää siltä, että oireisen pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni. Oireet eivät kuitenkaan ole kenenkään valinta. ADHD-henkilö huomaa helposti olevansa monessa jutussa mukana, mutta valmista tulee harvoin.

Mutta miltä ADHD varsinaisesti tuntuu? Miten sitä voisi kuvailla? Kokemustoimija Pakarinen kertoo:

– Se on kuin olisi yhtä aikaa 20 televisiokanavaa päällä pään sisällä ja kaikista kanavista tulvisi tietoa. Keskittymiskykyni puute mielletään virheellisesti huonoksi käytökseksi tai keskenkasvuisuudeksi, jopa muiden kunnioituksen puutteeksi. Semmoisia oho-, hups-, sori! -tyyppisiä tilanteita tulee välillä paljon. Muiden silmissä tällainen toiminta näyttäytyy jatkuvana koheltamisena ja huonommuutena. Toisaalta kykyni oppia ja omaksua uutta ovat huippuluokkaa. Innostun myös herkästi, enkä siksi jätä elämässä mitään sellaista tekemättä, mitä todella haluan.

Uusi mobiilipeli avaa ADHD:n kokemusmaailmaa

Niemelä ja Pakarinen ovat olleet mukana kehittämässä uutta, toiminnallista mobiilipeliä FULL ADHD – Täyttä elämää. Nuorille aikuisille suunnattu tarinankerronnallinen peli vie pelaajan ADHD:n kanssa elävän henkilön kokemusmaailmaan; miltä ADHD voi tuntua ja miten se voi näyttäytyä arjen eri tilanteissa. Peli on kehitetty yhteistyössä Takedan, asiantuntijapsykiatrin, ADHD-liiton ja kokemustoimijoiden kanssa sekä palkitun suomalaisen peliyritys Psyon Gamesin kanssa.

Tarinankerronnallisessa pelissä pelaaja vaikuttaa tarinan kulkuun valinnoillaan, joita ohjaa ja rajoittaa toiminnanohjauksen resurssit eli resurssipankki. Pelin resurssipankki perustuu Brownin teoreettisen toiminnanohjauksen malliin[2] ja on sovellettu peliin lääketieteellisen tutkimustiedon pohjalta. Brownin malli kuvaa toiminnanohjauksen kuutta eri osa-aluetta: aktivaatio, keskittyminen, ponnistelu, tunteet, muisti ja toiminta. Malli on yksi käytetyimmistä, sillä sen avulla voidaan ymmärrettävästi kuvata ADHD:n ydinoireita.

Pelin kautta halutaan lisätä ymmärrystä aikuisten ADHD:sta: miltä se tuntuu arjessa, rohkaista keskustelemaan ja tarvittaessa hakemaan apua. Pelikaupoista maksuttomasti ladattavissa oleva peli sopii kaikille, jotka haluavat tietää oirekuvasta enemmän. Peli on kategoriassaan ainutlaatuinen: digitaalinen sovellus, joka konkretisoi miten ADHD vaikuttaa oirekuvan kanssa elävän arkeen.

– On hienoa, että tällaiseen peliin on haluttu panostaa. Oivaltavan huumorin kautta kerrotaan tärkeää faktaa aikuisten ADHD:sta. Pelin kautta pääsee halutessaan eteenpäin myös oman tai läheisen hoitopolun kanssa. Peli opettaa, neuvoo, auttaa ja tukee, mutta ensiaskel asian käsittelyssä pitää ottaa itse, Pakarinen kannustaa.

Asko Niemelä on samoilla linjoilla: tietoisuuspeli voi parhaimmillaan herätellä tunnistamaan oireyhtymän piirteitä itsessä tai läheisessä. Niemelä kertoo:

– Peli on rakennettu oivaltavasti. Henkilö, joka ehkä epäilee itsellään ADHD:ta voi tunnistaa pelin kautta ADHD-oireistoa että hei, tämähän on se minunkin arjen ongelmani. Pelin tavoitteena on tiedon jakaminen ja myös tarjota pelaamisen kautta mahdollisuus syvempään, kokemukselliseen oppimiseen ADHD-oirekuvasta. Pitkällä tähtäimellä on kyse hyvästä elämästä; kun tuntee itsensä ja toimii fiksusti, tukee omaa hyvää elämäänsä.

Lisätietoja ADHD:sta:

adhd-liitto.fi
kaypahoito.fi
adhdtuntuu.fi

Tarkastusnro: C-APROM/FI/ELVS/0137

5 faktaa ADHD:stä

  1. ADHD näyttäytyy eri tavoin eri-ikäisillä henkilöillä. ADHD:n ydinoireita ovat toimintakykyä haittaavat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADHD:n ilmenemiseen vaikuttavat lisäksi muun muassa kognitiivinen kehitys ja ympäristö tuoma tuki tai haasteet.
  2. ADHD ei johdu kasvatuksesta. Kyseessä on syntyperäinen ja myös elämänmittainen oirekuva. Perimällä ja ympäristötekijöillä ajatellaan olevan merkittävä yhteisvaikutus ADHD:n oirekuvan kehittymisessä.
  3. ADHD ei ole valinta: ADHD:n kanssa elävä henkilö ei voi ”ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyä” tai ”käyttäytyä kuin aikuinen”, sillä ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka liittyy aivojen hermoverkkojen poikkeavaan toimintaan. ADHD on osa henkilöä, jolla se on.
  4. ADHD ei ole välinpitämättömyyttä tai huonoa käytöstä. Aikuisten ADHD näyttäytyy usein tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeutena ja impulsiivisena käytöksenä. ADHD-ihmisillä ulospäin näkyvä ylivilkkaus tai motorinen levottomuus vähenee iän myötä tai se voi jopa puuttua kokonaan. Ylivilkkaus voi kuitenkin ilmetä sisäisenä levottomuuden tunteena, rauhattomuutena ja taipumuksena välttää tilanteita, joissa ollaan pitkään paikoillaan.
  5. ADHD koetaan monella tavalla. Kokemuksia ADHD:sta on yhtä monta kuin on diagnosoituja henkilöitäkin. Ulkopuolisten mielestä ADHD-henkilöt koetaan luoviksi tyypeiksi, ja ADHD onkin näille ihmisille suuri voimavara.

Lähteet

[1] ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu X.X.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

[2] Brown TE. Manual for Attention Deficit Disorder Scales for Children and Adolescents, Brown’s Model of Executive Functions Impaired in ADHD, 2001.